Asuntomarkkinoilla nähtiin käänne, mutta kuluttajien pelot lyövät jarruja päälle – ”Mikään ei vie ostoajatuksia nopeammin kuin tieto yt-neuvotteluista”

Tilastokeskuksen mukaan asuntojen hinnat nousivat maaliskuussa yhden prosentin ja kauppamäärät kasvoivat kuusi prosenttia edelliskuukaudesta, kun kausivaihtelu otetaan huomioon. Ilman kausitasoitusta hinnat nousivat 1,7 prosenttia ja kauppamäärä lähes 13 prosenttia.

– Ilmassa on ensimmäisiä merkkejä asuntomarkkinoiden vakautumisesta kahden vuoden alamäen jälkeen, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo.

Asuntomarkkinat ovat olleet alavireisiä jo pitkään korkojen nousun ja yleisen talouskehityksen takia. Kuluttajat ovat varoneet isoja ostoksia, mikä on vaikuttanut myös muun muassa uusien autojen myyntiin.

Brotheruksen mukaan vahvasta ja kestävästä nousukäänteestä asuntomarkkinoilla ei voi vielä puhua.

– Lasku on nyt pysähtynyt. Kauppamäärät ovat yhä noin neljänneksen tavallista vähäisempiä, joten nousuvaraa riittää ja toisaalta satunnaiset heilahtelut hinnoissa ovat mahdollisia, hän jatkaa.

Tilastokeskuksen tietojen perusteella osakeasuntojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 5,1 prosenttia edellisvuodesta ja 1,5 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Kiinteistövälittäjien kautta tehdyt kauppamäärät laskivat 15 prosenttia viime vuoden maaliskuusta.

“Lasku on nyt pysähtynyt. Kauppamäärät ovat yhä noin neljänneksen tavallista vähäisempiä, joten nousuvaraa riittää.”

Juhana Brotherus, Yrittäjät

Yt-neuvottelut vievät ostohalut

Brotherus arvioi, että asuntomarkkinoiden käännettä tukee hiljalleen paraneva ostovoima sekä korkolaskun alkaminen ja patoutuneet asuntotarpeet.

– Pyyntihintojen selvä lasku ja myyjien valmius neuvotella hinnasta lisäävät aktiviteettia markkinoilla.

Asuntomarkkinoilla on yhä myös tummia pilviä. Niitä tuo muun muassa kuluttajien heikko luottamus omaan talouteen.

– Pelot tulevasta ovat korkealla. Tällaisessa tunnelmassa ei hevillä lähde asuntokaupoille. Toisekseen asunnon oston taloudellinen hyöty suhteessa vuokraamiseen on sulanut, kun vastikkeet ja korkomenot ovat kasvaneet. Kolmantena uhkakuvana on vahvan työmarkkinatilanteen tasaantuminen. Mikään ei vie pois asunnon ostoajatuksia nopeammin kuin tieto yt-neuvotteluista omalla työpaikalla, Brotherus toteaa.

Asuntomarkkinoiden haasteet heijastuvat ekonomistin mukaan koko kansantalouteen. Rakentamiseen vaikeudet välittyvät eteenpäin, kun uudet kohteet eivät käy kaupaksi ja tuleva hintataso on epäselvä.

– Vieläkin suurempi vaikutus hintalaskulla voi olla epäsuorasti kuluttajien pessimismin kautta. Oma koti on kotitalouksien ylivoimaisesti suurin varallisuuserä. Tutkimusten mukaan varallisuuden arvon lasku saa kotitaloudet kiristämään vyötään, jolloin palvelualoilla kysyntä hiipuu ja talouskasvu kyykkää laajalti, Brotherus sanoo.

Hän arvioi, että uudistuotannon sukeltaminen tulee nostamaan asuntojen hintoja ja vuokria, mutta vaikutus näkyy vain halutuilla alueilla ja vasta viiveellä.

– Vuodesta 2025 alkaen uusien asuntojen vähäisyys näkyy markkinoilla selvemmin, kun tällä hetkellä myytävät valmiit asunnot on saatu kaupaksi, Brotherus toteaa.