Aurora ei kelpaa hallituksen jäseneksi

Ehdotus käsiteltiin perustellen, miksi ehdotus pehmoeläimestä ei kelpaa. Keskustelimme myös, miksi alaikäinen ei itse voi toimia hallituksen jäsenenä, mutta hän voi olla osakkeenomistaja.

Lahjoitin heti oman yrityksen perustamisen jälkeen 3 %:ia osakkeista kullekin lapsistani. Näen tämän toimivana tapana sekä yrittäjyyskasvatukselle että varallisuuden siirtämiselle, kun yritys on henkilökohtainen eikä tarkoitus ole ottaa muita osakkaita mukaan tai myydä yhtiötä. Yritykseni tekee konsultointia ja liiketoiminnan riskit ovat vähäiset.

Lapset aistivat yritystoiminnan arjessa. He ovat hyvin oppineet kuulokkeista tunnistamaan, milloin olen kokouksessa. Saan silloin usein lappuviestejä pöydän kulmalle: saanko pelata kyllä/ei, menen kaverille, koska pitää palata tai kuka vie mut treeneihin tänään. He kertovat, että iskän työmäärä vaihtelee ja toisinaan töitä on tehtävä iltaisinkin, kun on joku kiire Tempo-rahoituksen haussa. Toisaalta iskä ehtii usein laittamaan koulupäivän jälkeen välipalaa, auttamaan läksyissä tai muistuttaa harrastuksista.

Suora omistus tekee kuitenkin yrityksen talouden seuraamisen paljon konkreettisemmaksi, sillä alaikäinen voi osallistua yhtiökokoukseen yhdessä toisen huoltajan kanssa. Termit tulevat lapsille hissukseen tutuksi: liikevaihto, ALV, liikevoitto ja tilikauden tulos. Nyt seitsemän vuoden jälkeen yhtiökokouskutsun ilmestyminen seinälle on odotettu tapahtuma – aluksi mehu- ja keksitarjoilu kiinnosti lapsia eniten, mutta nykyisin kiinnostaa myös päätös osingonjaosta. Pöytäkirjaan on kirjattu, että viinerit eivät olleet vegaanisia, mutta sitä ei tarvitse kirjoittaa, mitä osingoilla tehdään. Kukin osakas saa päättää ihan itse.

Lahjoitus voi olla tapa siirtää varallisuutta, mutta se voi myös toimia osana yrittäjyyskasvatusta ja omistajuuden opettelua. Jos haluaa lahjoittaa alaikäiselle lapselleen muutaman prosentin omasta yrityksestään, on hyvä huomioida useita seikkoja sekä lahjoitushetkellä että tulevaisuuden kannalta.

Alaikäisen varallisuutta hallinnoi lähtökohtaisesti hänen huoltajansa, mutta merkittävissä taloudellisissa asioissa tarvitaan Digi- ja väestötietoviraston (DVV) lupa. Tämän takia lahjoitin osakkeet. Lapsen rahoilla ei voi noin vain merkitä perustettavan yhtiön osakkeita eli sijoittaa niitä uuteen yhtiöön. Jos lapsen varallisuus myöhemmin kasvaa yrityksen arvon nousun, perinnön tai muiden lahjoitusten seurauksena ja ylittää 20 000 euron rajan, syntyy velvollisuus ilmoittaa omaisuus DVV:lle ja tehdä vuositili.

Koska kullekin lapselle lahjoitetut osakkeet edustavat vain 3 % omistuksesta, minulla säilyy täysi päätösvalta yhtiössä. Lasten omistuksella ei ole päätöksentekovaikutuksia. Lahjoitettujen osakkeiden arvo oli noin sata euroa per lapsi, joten lahjoituksen saattoi tehdä ilman lahjaveroa tai erityisiä edunvalvontaan liittyviä ilmoitusvelvollisuuksia. Vastikkeeton siirto ei myöskään aiheuttanut varainsiirtoveroa.

Alaikäinen ei voi itse käyttää äänioikeuttaan yhtiökokouksessa, vaan häntä edustaa hänen edunvalvojansa, joka on yleensä hänen huoltajansa. Mikäli huoltajien välille tulisi ero ja pahaa eripuraa, voisi se vaikeuttaa yhtiön toimintaa tarpeettomasti tai edellyttää DVV:n nimeämää edunvalvojaa.

Lapsista tulee aikanaan täysi-ikäisiä. Lahjakirjaan on kirjattu ehdoksi liittyminen täysi-ikäisenä osakassopimukseen ja yhtiöjärjestyksessä on lisäksi lunastuslauseke. Osakassopimuksessa onkin hyvä määritellä, miten lahjoitettujen osakkeiden takaisinosto järjestetään, jos lapsi ei haluakaan pitää suoraa osakeomistusta.

On hyvä pohtia, onko lahjoituksen tarkoituksena varallisuuden siirtäminen vai lapsen osallistaminen yritystoimintaan, jotta heillä olisi paremmat edellytykset jatkaa yrityksen toimintaa. En usko, että asiantuntijapalveluita myyvän yritykseni yritystoiminta siirtyisi kellekään lapsistani, vaan he itse hakevat omat työuransa.

Suomessa opintotukeen ei vaikuta varallisuus eli pelkkä osakeomistus ei vähennä opintotukea. Osingot pitää huomioida. Jos lapsi työskentelee yrityksessä aktiivisesti tai omistaa vähintään 15 %:ia, häntä voidaan pitää yrittäjänä, mikä vaikuttaisi esimerkiksi työttömyyskorvaukseen.

Verotuksellisia näkökulmia voi olla mahdotonta ennakoida. Jos yritys myytäisiin kokonaan, lapsille syntyy luovutusvoiton veroa arvonoususta, jos osakkeet on saatu alhaisella arvolla. Jos haluaa minimoida ennakoitua luovutusvoittoveroa, osakkeet kannattaa lahjoittaa vasta, kun niiden arvo on kasvanut, mutta tämä nostaa lahjaveroa.

Omistajuuden opettelu on arvokas taito, mutta osakeomistuksen lahjoittaminen alaikäiselle ei ole paras tai ainoa tapa. Lapsen voi ottaa mukaan kuunteluoppilaaksi hallituksen kokouksiin ilman päätösvaltaa. Lapselle voi tarjota mahdollisuutta osallistua yrityksesi toimintaan harjoittelijana tai projektityöntekijänä. Kun lapsi näkee läheltä, miten yritystä pyöritetään, hän oppii päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua.

Yrittäjyyskasvatusta on myös lasten omien pienten yrittäjyysprojektien tukeminen. Pieni lapsi voi esimerkiksi avata taidenäyttelyn lähipiirille, sitten pienen pop-up kahvilan myyden itse tehtyjä tuotteita ja myöhemmin kokeilla hiukan vanhempana kevytyrittäjyyttä kesätöiden hakemisen sijaan.

Hyvin suunniteltu lahjoitus voi olla sekä taloudellinen etu että oppimiskokemus lapselle. Kirjanpitäjäni on saanut monet hyvät naurut lukiessaan pöytäkirjoja. Jää näihin myös hiukan arkistotietoa kokoustarjoiluista toimitusjohtajan palkkatason määrittämiseen.

Tuomas Maisala, maisala.net
Hallituksen jäsen, Espoon Yrittäjät ry