Bensa- ja kaljavarkaat voivat joutua vankilaan – bensakauppias toivoo lakimuutoksen astuvan voimaan nopeasti

Lakiesitys sakon muuntorangaistuksesta oli hallituksen käsittelyssä torstaina ja se menee seuraavaksi eduskunnan vahvistettavaksi.
Jos lakimuutos menee läpi eduskunnan äänestyksessä, sen jälkeen seitsemän kertaa vuoden sisällä samankaltaiseen rikokseen syyllistyvät voivat joutua vankilaan. Näin käy jos sakot jäävät maksamatta.
Yleisiä näpistyksiä ovat oluen ja polttoaineiden varastamiset.
Bensavarkaita lähes päivittäin näkevä Teboil-yrittäjä Raakel Hynninen toteaa, että lakimuutos on ehdottoman tärkeä, koska aina kun tekee rikoksen siitä täytyy saada rangaistus. Hynninen toivoo lakimuutoksen menevän läpi eduskunnassa.
– Sakon muuntorangaistus on hyvä meidän yrittäjien kannalta. Toivottavasti lakimuutos tulee voimaan mahdollisimman pian, Hynninen sanoo.
Oikeusministeriön torstaisen tiedotteen mukaan uudistusten voimaantulo edellyttää poliisin ja oikeushallinnon tietojärjestelmiin muutoksia, joiden arvioidaan valmistuvan viimeistään vuonna 2021.

Yrittäjälle sakot bensavarkaan vuoksi

Huoltoasemayrittäjä Raakel Hynninen on ollut viime päivinä otsikoissa. Hän sai 4400 euron sakot, koska julkaisi bensavarkaan kuvan hyvinkääläisen huoltoasemansa Teboil Kehäkujan Facebook-sivuilla.
Sakkojen lisäksi Hynninen joutuu maksamaan 1 500 euroa vahingonkorvausta varkaalle sekä 2 400 euroa hänen oikeudenkäyntikulujaan.
– Olen tyrmistynyt ja pettynyt tuomioon, se on oikeustajun vastainen. Minusta tehtiin se rikollinen, Raakel Hynninen toteaa. Hän aikoo valittaa tuomiosta.
Hyvinkään käräjäoikeuden mukaan Hynninen syyllistyi yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen.
Kyseinen bensan sarjanäpistäjä on syyllistynyt bensan näpistämiseen lukuisia kertoja, Hyvinkään Teboilin lisäksi pelkästään Hyvinkään ABC:lla tammi-helmikuussa 2017 kuusi kertaa Iltalehden tietojen mukaan.

Näpistys voi kuulostaa pieneltä, tikkarin varastamiseen verrattavalta rikokselta. Harva kansalainen tietää, että näpistyksen yläraja on 500 euroa. Sitä suuremmissa summissa puhutaan varkauksista.

Aikaa ja rahaa menee

Raakel Hynninen näkee huoltoasemillaan Hyvinkäällä ja Vantaalla bensavarkaita monta kertaa viikossa. Joskus heitä saattaa olla useita päivässä.

– Jos varas tankkaa täyden tankillisen, on rahallinen tappio helposti 60–70 euroa. Sen lisäksi minulta menee viikottain tunteja työaikaa, kun katson valvontakameroiden kuvia ja täytän sähköisiä rikosilmoituksia, Hynninen harmittelee.

25 vuoden ajan huoltoasemayrittäjänä toiminutta Raakel Hynnistä harmittaa myös se, että Suomessa on jouduttu muuttamaan paljon huoltoasemia pelkästään automaatilla toimiviksi.

– Iäkkäille ihmisille automaatin käyttö voi olla hankalaa – ja me myös haluamme palvella polttoainetta ostavia asiakkaita, Hynninen toteaa.

Raakel Hynnisen Teboililla on edelleen tavallisiakin mittareita, mutta hekin ovat joutuneet välillä sulkemaan mittareita iltaisin.

Suomen Yrittäjät vetosi oikeusministeriin

Suomen Yrittäjät ja Kaupan liitto toimittivat joulukuussa 2017 oikeusministeri Antti Häkkäselle vetoomuksen, jotta sakon muuntorangaistus palautettaisiin takaisin rikoslakiin. Myymälävarkaudet ja näpistykset aiheuttavat kaupan toimialalle yli 500 miljoonan euron kustannukset vuosittain.

”Suurten kustannusten lisäksi myös henkilökunnan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että Suomessa on tahtotilaa puuttua myymälävarkauksiin ja näpistyksiin tiukentamalla voimassa olevaa lainsäädäntöä” todetaan Suomen Yrittäjien lakiesityksestä jättämässä lausunnossa.

Kansallisessa yritysuhritutkimuksessa on selvitetty kaupan alan yrityksiin ja niiden työntekijöihin kohdistuvaa rikollisuutta sekä rikollisuuden aiheuttamia haittoja.

Tulosten mukaan kaikista kauppaan kohdistuneista rikoksista selvästi yleisin oli asiakkaan tekemä varkaus, jonka olivat kokeneet yli puolet kaupoista vuoden sisällä. Myymälävarkaista joka neljäs oli teon aikana päihteiden vaikutuksen alaisena.

– Näpistys- ja varkauskeskustelussa on sakon muuntorangaistuksen lisäksi tärkeää keskustella kauppojen turvallisuudesta sen työntekijöille ja asiakkaille, painottaa lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä.

Työntekijään kohdistunut väkivalta ja uhkailu oli asiakkaiden tekemien varkauksien jälkeen toiseksi yleisin yritysuhritutkimuksessa kartoitettu rikostyyppi kaupan toimipaikoissa.

– Rikollisen käytöksen ja häiriökäyttäytymisen kierrettä voitaisiin ehkäistä, jos sakon muuntorangaistuksen aikana tekijät ohjattaisiin tarvittavien päihde- ja sosiaalipalveluiden piiriin, Toivonen sanoo.

Viimeisin tutkimus on vuodelta 2010. Uusi yritysuhritutkimus julkaistaan ensi vuoden alkupuolella.

Jari Lammassaari
jari.lammassaari(at)yrittajat.fi