Brändin rakentaminen on usein vain suuryritysten saatavilla, vaikka siitä hyötyisivät pienetkin yrittäjät, sanoo brändistrategisti ja artisti Jutta Irene Ruonansuu

Kun yrittäjä löytää oman äänensä ja oppii kertomaan oman tarinansa, myös asiakkaat löytävät yrityksen helpommin, uskoo Jutta Irene Ruonansuu, Tone Writing Agency -yrityksen perustaja ja brändistrategisti. 

Yleensä oman brändin huippuunsa hiomisesta ovat kiinnostuneet lähinnä isot yritykset, sillä pienyrittäjillä ei välttämättä ole aikaa, rahaa tai kiinnostusta brändityöhön. Ruonansuu on kuitenkin varma, että hekin hyötyisivät siitä.

– Tosi moni kamppailee sen kanssa, miten saa palvelunsa näkyviin ja ihmiset tietoiseksi siitä. Kun löytää oman tavan kertoa oma tarinansa, alkaa yleensä tapahtua hyviä asioita, Ruonansuu sanoo.

Ruonansuulla on tästä omakohtaista kokemusta. Hän toimii itse paitsi brändistrategistina, myös säveltäjänä, sanoittajana ja esiintyvänä artistina.

Ruonansuu etsi itsekin pitkään tasapainoa ja omaa ääntään artistiuden sekä brändistrategistina työskentelyn välillä. Hänen brändiyrityksensä on ollut olemassa vuodesta 2017, ja samana vuonna hän debytoi Suomessa artistinimellä Irene. Ruonansuu on työskennellyt pitkään lauluntekijänä ulkomailla. Hän on säveltänyt muun muassa tv-sarjojen tunnusmusiikkia kansainvälisten tiimien kanssa. Hänen näkyvin työnsä on Ylen Vaietut arktiset sodat -sarjan tunnusmusiikki, kappale nimeltä Wars Untold.

Viime vuosiin asti hän kuitenkin salasi yritysasiakkailtaan sen, että on myös artisti. Toisaalta hän ei välttämättä olisi halunnut Irenen yleisön tietävän, että toimi myös brändistrategistina.

– Minulla oli sellainen tunne, että niin kannattaa tehdä. Uskoin, että asiakkailla oli tietynlaisia käsityksiä siitä, miten artistit elävät. Halusin näyttää vastuulliselta ja tavalliselta yhteistyökumppanilta. Toisaalta taas ajattelin, että artistipersoonani taika jotenkin raukeaisi, jos ihmiset saisivat tietää, että minulla on bränditoimisto.

Ruonansuu kertoo, että usein hänen sanoituksensa ovat kantaaottavia ja epäkohtiin puuttuvia.

– Uskoin, että kantaaottava artistipersoona ei välttämättä ole se ihminen, jolle halutaan antaa isossa yrityskenessä vastuuta brändistä.

Brändistrategisti katsomossa

Ruonansuun salaisuus alkoi paljastua, kun keväällä 2024 Voice of Finlandissa esiintynyt kilpailija Anna Lumikivi esitti Wars Untold -kappaleen, jonka oli itse osin kääntänyt saameksi.

– Oli mieletön kunnia, että hän toi sen kappaleen kautta oman äänensä esille. Minulla oli kunnia istua katsomossa, ja nimeni mainittiin tietysti myös ohjelmassa. Silloin muutamakin asiakas huomasi, että katsomossa oli tutunnäköinen brändistrategisti.

Ruonansuu oli artistipersoonansa paljastumisesta ylpeä, mutta kantoi edelleen huolta siitä, vaikuttaisiko artistius toiseen ammattiin negatiivisesti. Hän ei ollut siihen asti keksinyt sopivaa tapaa yhdistää näitä kahta osaamisaluetta.

– Hyvä ystäväni, brändistrategisti Miika Saksi kysyi, että olenko aivan seinähullu. Että menetän hirveästi kilpailuetua, kun salailen meriittejäni sinne tänne.

Saksi vakuutti, että jos joku, niin juuri Ruonansuu osaisi yhdistää luovat puolensa ja kertoa ihmisille tarinansa niin, että he ymmärtävät, miksi brändistrategistin ja artistin yhdistelmä on heidänkin etunsa. Kun Ruonansuun artistius paljastui brändiasiakkaille, kukaan ei hylännyt häntä. 

– Artistius on herättänyt asiakkaissani lähinnä positiivista uteliaisuutta.

Pienyrittäjä hyötyy brändityöstä

Kun Ruonansuu sitten alkoi tuoda ilmi osaamistaan sekä brändistrategistina että taiteilijana, hän alkoi saada enemmän näkyvyyttä. Wars Untold -tunnusmusiikki noteerattiin niin Suomen merkittävimmässä luovan suunnittelun kilpailussa nimeltä Vuoden Huiput, kuin Euroopan vastaavan kattojärjestön Art Director’s Club Europe Awardsin kilpailussa. Kappale pääsi molempien kilpailujen finalistien listalle.

– Se sinetöi päätökseni, että näin kannatti toimia. Ainoa, joka oli aiemmin jarruttanut roolien yhdistämistä, olin minä itse.

Meriitit ovat tuoneet Ruonansuulle lisää uskottavuutta myös brändiosaajana, ja hän on saanut uusia, isoja asiakkuuksia. Tämän kokemuksen jälkeen Ruonansuu on entistäkin vakuuttuneempi siitä, että kaikki, myös pienyrittäjät, hyötyvät brändinsä ja oman äänensä kirkastamisesta.

– Tuntuu, että oman monipuolisuuden esiintuominen on vaikeaa erityisesti naisyrittäjille. Yhteiskunnassamme on totuttu sallimaan miehille moniosaajan rooli, siinä missä naisen laaja-alaista ammattitaitoa kyseenalaistetaan.

Ruonansuu on tehnyt brändistrategistin uransa isojen brändien ja yritysten parissa, yhteistyössä mainostoimistojen kanssa. 

– Viime aikoina olen havahtunut siihen, että pienyrittäjät eivät saa käyttöönsä yhtä rautaisia brändityökaluja kuin isot, koska ne ovat maksumuurin takana. Tämä eriarvoisuus on alkanut viime aikoina harmittaa minua entistä enemmän.

Ruonansuu arvelee, että pienyrittäjien silmissä brändityö on usein elitististä puuhaa, johon vain isoilla yrityksillä on varaa. Siksi brändityön tärkeyskin jää hämärän peittoon.

– Sitä pidetään turhana, kalliina ja jotenkin keinotekoisena. Lisäksi mainostoimistot kokevat usein pienyrittäjät hankaliksi asiakkaiksi, koska usein budjetti on pieni, mutta toiveet isot, Ruonansuu kuvailee.

Hänen mielestään ei ole ihmekään, että isoilla yrityksillä on paremmat todennäköisyydet onnistua brändinrakennuksessa.

– Heillä on varaa palkata huipputiimit ja strategistit. Yksin toimiva yrittäjä taas pähkäilee samoja asioita kotitoimistossaan.

Ruonansuu haluaisi itse yrityksessään pystyä palvelemaan entistä paremmin myös pienyrittäjäkenttää. Siksi hän tuo pienyrittäjälähtöistä brändiajattelua esiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. 

Mikä on itseä suurempi syy yrittää?

Ruonansuu sanoo, että yleensä brändit tuovat ensimmäisenä mieleen tietyt logot ja värit, visuaalisen kokonaisuuden. Sen sijaan brändiääni, tone of voice, jää usein huomiotta.

– Väitän, että tapa, jolla yritys tuo arvonsa ja missionsa esille, on marssijärjestyksessä ensimmäinen asia. Vasta sen jälkeen on järkevää rakentaa visuaalinen ilme.

Ruonansuun mukaan brändäys on pohjimmiltaan strategista tunneyhteyden muodostamista ihmisten välillä. On välttämätöntä kertoa tarina.

– Ajattelen, että jokaisen yrityksen täytyy löytää oma äänensä. Kun yritys saa ilmaistua arvopohjaista missiotaan tavalla, joka on totta, se saa myös muut ihmiset ymmärtämään, mistä on kysymys.

Ruonansuu kuvailee, että monesti pienyrittäjä kertoo nettisivuillaan, mitä hän osaa ja mikä on hänen intohimonsa. Sen sijaan pitäisi ajatella, mikä on suurempi syy oman intohimon ja osaamisen takana.

– Meillä kaikilla pitäisi olla itseämme suurempi syy tehdä yritystoimintaa. Jos sitä ei ole pohdiskeltu, ei välttämättä ole oikein mitään lukijalle merkityksellistä sanottavaa. 

Itseä suuremmat syyt voi olla esimerkiksi uusi, ekologisempi tai helpompi tapa tehdä jotain, mikä on totuttu tekemään tietyllä tavalla.

– Yleensähän yritystoiminta lähtee siitä, että yrittäjän mieli havaitsee jonkin asian, joka voitaisiin tehdä paremmin, tai asian, joka vielä puuttuu maailmasta.

Ruonansuu ajattelee, että pitkässä juoksussa maailmassa pärjäävät brändit, joilla on mielenkiintoinen tarina ja jotka luovat arvoa merkityksellistä arvoa ympärilleen.

– Arvo voi olla mitä vain, kuten ekologisuus tai vaikka empatia. Ja parhaat brändit luovat seuraaville sukupolville aina jotain parempaa. 

Ruonansuun mielestä pienyrittäjätkin voisivat ulkoistaa brändäystyötään ammattilaisille.

– Suomalaisessa yrittäjyydessä on tosi vahvana mentaliteetti, että pitää olla tosi ahkera ja tehdä kaikki itse vessojen pesemisestä kirjanpitoon. Olemme tosi sisukkaita, mutta emme välttämättä kovin strategisia. 

– Muissa pohjoismaissa brändinrakennuksen tärkeys ymmärretään jo paremmin, Suomi tulee hieman jäljessä.

Ruonansuu haluaa auttaa myös pienyrittäjiä oman äänen löytämisessä. Hän on tehnyt digiohjelmia, joissa opiskellaan brändistrategista ajattelutapaa itseohjautuvasti ja opitaan luomaan ammattimaisia nettisivutekstejä sekä sosiaallisen median sisältöjä.

– Kun filosofiaa oman yrityksen taustalla saa pohtia perin pohjin, yrittäjästä voi tulla brändistrategisti omaan yritykseensä. Samalla tulee monesti kohentaneeksi myös ammatillista itsetuntoa ja -tuntemusta.