Budjettiriihen tulokset pettymys elinkeinoelämälle – Ekonomisti: ”Ongelmat kasautuvat, kun ratkaisuja ei aleta etsiä”

– Hallitus lykkää rakenneuudistuksia, vaikka niiden välttämättömyys on laajalti tiedossa. Se on vastuu­tonta politiikkaa vaikeassa taloustilanteessa, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

SY odotti, että hallitus olisi uudistanut työttömyysturvaa, edistänyt työpaikkasopimista ja poistanut eläkeputken.

– Näistä on toki kirjauksia, mutta uudistukset jäivät tekemättä, vaikka tarve on huutava, Pentikäinen toteaa.

Suomen ensi vuoden budjetin alijäämä on 10,8 miljardia. Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen korostaa, että nyt tarvitaan uudistuksia, jotka mahdollistavat Suomen tuotantopotentiaalin nousun lähivuosina.

– Emme voi koko ajan siirtää rakenteellisia uudistuksia eteenpäin: ongelmat kasautuvat, jos niihin ei aleta etsiä ratkaisuja. Tarvitsemme sellaisia rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoille, jotka vauhdittavat virtoja työvoiman ulkopuolelta ja työttömyydestä takaisin työhön. Esittämämme keinot ovat mm. paikallinen sopiminen, työttömyysturvan kannustavuus ja varhaisen työelämästä poistumisen sallivien väylien tukkiminen ja sosiaaliturvauudistus kokonaisuudessaan. Nyt esitellyn oikeansuuntaisen palvelujärjestelmään panostamisen ohella, tarvitsemme myös keinoja, joilla tehdään työnteko kannattavaksi ja houkuttelevaksi yksilöille.

Kuismanen nostaa esiin myös verorakenteen muuttamisen.

– Verotuksen tulisi painottua yhä enemmän kuluttamiseen ja negatiivisia ulkoisvaikutuksia, kuten ilmastopäästöjä, tuottavan toiminnan verottamiseen. Sen sijaan työn ja yrittämisen verotusta tulee alentaa, sillä työnteko ja yrittäminen takaa hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen.

Yrittäjien mielestä tässä tilanteessa julkisen sektorin menoja on tarkasteltava kriittisesti.

– Julkista taloutta täytyy rationalisoida, ettei verorasitus nouse liian korkeaksi. Suomessa pitäisi käynnistää paikallissektorin tuottavuusohjelma, kuntatalous ajautuu suuriin ongelmiin kriisin ja ikääntymisen seurauksena.

Riihessä päätetyillä toimilla tähdätään 31–36 000 uuteen työpaikkaan

Hallituksen taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset tällä vuosikymmenellä. Budjettiriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 31 000–36 000 lisätyöllistä huomioiden hallituksen jo tekemät toimet. Halllitus siirsi osan työllisyystoimista päätettäväksi puoliväliriiheen.

Hallitus esitteli riihessä niin sanotun Pohjoismaisen työllisyyspalvelumallin, joka on osa hallituksen työllisyyskokonaisuutta. Yksilöllistä työnhakua korostavan mallin työllisyysvaikutuksen hallitus arvioi olevan 9500-10000 lisätyöpaikkaa. Sen sijaan hallitus siirsi työmarkkinaosapuolille yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamisen ja työmarkkina-aseman parantamisen toimenpiteiden valmistelun. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kertoi riihen tiedotustilaisuudessa työllisyystoimista, joiden osana yksinkertaistetaan yksityiselle sektorille suunnattavan palkkatuen säännöksiä. Palkkatuen tukitasoa nostetaan osatyökykyisten kohdalla 70 prosenttiin, tavallisesti taso on 50 prosenttia.

Lisäksi budjettiriihen päätöksiin kytkeytyy EU-rahoitteinen Suomen Kestävän kasvun -ohjelma.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen avasi hallituksen tiedotustilaisuudessa budjetin verotukseen liittyviä ratkaisuja, joista suoraan pk-yrityksiin liittyy muun muassa alv-rajan nostaminen.

– Alv-veron alaraja nostetaan 10 000 eurosta 15 000 euroon. [- – ] Yritysten ja tutkimuslaitosten yhteisiin tki-hankkeisiin tehdään verokannustin.

Tki-verokannustin tulee olemaan määräaikainen.

Talous tasapainoon – Miten käy luottoluokituksen?

Yrittäjät ymmärtää, että koronakriisissä on pitänyt lisätä valtion menoja. On panostettu sosiaaliturvaan ja yritystukiin, jotta päästään akuutin kriisin yli mahdollisimman pienin vaurioin. Koronatestauksen osuus yksistään ensi vuonna on 1,4 miljardia euroa.

Yrittäjäjärjestö patistaa hallitusta tekemään nopeasti – viimeistään ensi kevään kehysriiheen – uskottavan suunnitelman julkisen talouden tasapainottamiseksi. Myös kansainvälinen luottoluokittaja Fitch kiinnitti kesällä huomioita Suomen velkaantumiseen.

– Painotan, ettei ole relevanttia verrata sitä, onko Suomen alijäämä tai Suomen julkisen talouden velkasuhde sama kuin Saksan tai muun isomman maan, sillä olemme eri asemassa rahoitusmarkkinoilla. Pelkään pahoin, jos rakenteelliset uudistukset jäävät tekemättä ja esimerkiksi sote-uudistus menee nykyehdotuksen mukaisesti läpi, silloin tilanne menee luottoluokittajien näkökulmasta huonoon suuntaan ja he joutuvat tarkastelemaan Suomen luottoluokitusta alaspäin seuraavilla kerroilla, Mika Kuismanen varoittaa.

Linjaus työpaikkasopimisesta pettymys – Työntekijöiden edustusjärjestelmästä kuultaneen

Yrittäjät on pettynyt siihen, että päätöksiä työpaikkasopimisesta lykätään. Hallituksen kirjaus on löysä.

– Hyvä kuitenkin on, että kirjauksessa ei ole luottamusmiespakkoa ja vaaditaan vastaus eduskunnan ponteen työntekijöiden edustusjärjestelmästä, Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula toteaa.

– Olisi tarvittu selkeä päätös työpaikkasopimisen edistämisestä. Sitä ei saatu, vaan hallitus palautti asian erimieliseen työryhmään. Olisi yhteinen etu, että jokaisella työpaikalla olisi tilaa sopimiseen, jos siihen on tarvetta, hän kommentoi.

– Työpaikkasopimisen tarve on korostunut koronakriisissä, koska samalla toimialallakin yritysten tilanteet ovat erilaisia ja Suomessa työn hinta nousee kilpailijamaita enemmän, Makkula sanoo.

Sähköveron alennukselle kiitosta – Kustannustuki uudistettava nopeasti

Yrittäjät kiittää linjauksista, joilla vahvistetaan teollisuuden edellytyksiä, kuten sähköveron alennus.

Koronatilanteen heikkeneminen luo varjoa syksyyn.

– Ilmassa on huonoja merkkejä. Kustannustuki pitää uudistaa nopeasti, jotta se on valmiina, jos kriisi pahenee. Myös yksinyrittäjätukea tarvitaan. Yksinyrittäjille pitää rakentaa myös yrityskehitysseteli, joka auttaa yksinyrittäjien verkostoja liiketoiminnan kehittämisessä, toimitusjohtaja Pentikäinen sanoo.

Juttua päivitetty 17.9 klo 8.55: Lisätty lause yksityiselle sektorille suunnattavasta palkkatuesta.

Kuva: Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia

toimitus (at) yrittajat.fi