Eduskunnan tuorein senaattori on lähtenyt tutustumaan yrityskenttään urakalla – kahden nokialaisen Jarin tuumin on kierretty jo toistakymmentä firmaa

Kansanedustaja Jari Kinnunen on tutustunut pirkanmaalaiseen yrityskenttään kovaa tahtia. Syyskuun alussa hän astui ensimmäistä kertaa Eduskuntaan, jonne hän nousi varasijalta Anna-Kaisa Ikosen palattua pormestariksi. Siitä asti senaattori kiertänyt maakunnan yrityksiä. Yritysturneeta hän on taittanut yhdessä samasta kotikunnasta, Nokialta kotoisin olevan kaimamiehensä Jari Tuomisen kanssa, joka on hänen nimikkoyrittäjänsä. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti oli mukana, kun duo kävi tutustumassa nokialaisen Metecno Oy:n toimintaan.

Metecnon neuvotteluhuoneessa ovat toimitusjohtaja Matti Metsähonkalan lisäksi myös Marika Metsähonkala sekä molemmat Jarit. Yritysesittelyllä aloitetaan. Se onkin tarpeen, sillä avioparia lukuun ottamatta yritys on kaikille uusi tuttavuus.

– Valmistamme erikoiskoneita, ja asiakkaamme on kotimainen valmistava teollisuus, Metsähonkala aloittaa.

Se selviää selostuksen jatkuessa, että määritelmässä ei ole yhtään Lapinlisää. Täällä tehtävät koneet todellakin täyttävät erikoiskoneen määritelmän. Tuotemerkkejä on kaksi. MeteMAN®-tuotemerkin alla suunnitellaan erikoiskone- ja automaatioratkaisuja teollisuuden tuotantotarpeisiin. MeteCNC-tuotemerkki puolestaan koostuu CNC-ohjatuista koneista ja työstökeskuksista.

– Mitään varsinaista pääasiakassegmenttiä meillä ei ole. Pyrimme ratkaisemaan kaikkia haasteita, joihin asiakas ei ole mistään muualta löytänyt ratkaisua.

Melkoinen kattaus masiinoja

Powerpoint-esityksessä nähtävät referenssikoneet kertovat laajasta tuotekirjosta. Yksi esimerkeistä on ydinvoimalan näytekapselien avaamisessa käytetty CNC-jyrsin, jolle asiakkaalta eli VTT:ltä tuli liuta aika kovia vaatimuksia.

– Säteilyn takia siitä piti tehdä etäohjattava. Ja koska se toimii ahtaissa tiloissa, sen piti olla purettavissa osiin ja kasattavissa paikan päällä, eikä yksittäinen osa saanut painaa yli 500 kiloa, yrittäjä esittelee.

Tätä seuraa useampiakin esimerkkejä, kuten erilaisia hitsaussorveja terästeollisuuteen ja nostimia hyvin erilaisiin tarpeisiin. Myöhemmin näytölle ilmestyvät esimerkiksi ketjupussipakkaus- ja kalvosliitoskoneet sekä hyvin ahtaisiin paikkoihin rakennettu nivelpuomikevennin. Näitä seuraa lämmityskaappia, kennosahaa, kokoonpanoprässiä ja niin poispäin. Insinöörisanomien toimittaja varmasti osaisi kirjoittaa niistä paljon enemmän, mutta rehellisesti sanottuna aika monessa kohtaa nyt menee niin sanotusti yli hilseen.

Oma kiinnostus ohjaajana

Kansanedustajaa kiinnostaa, miten yrittäjä on ylipäätään näihin hommiin päätynyt.

– Ainakin kovasta mielenkiinnosta tekniikkaan. Olen pienestä pitäen tykännyt haasteiden ratkaisusta, Metsähonkala vastaa.

Tänä päivänä mies ei tosin enää ratko niitä yksin. Firma työllistää avioparin lisäksi kymmenen henkeä; seitsemän suunnittelijaa, kaksi asentajaa ja markkinointihenkilön. Kovin on talo insinöörivetoinen. Toimitusjohtaja laskee, että diplomillisia tai diplomittomia insinöörejä on talossa kahdeksan, hän yhtenä heistä.

Osto jää harvoin yhteen koneeseen

Käytännössä Metecnon toimeksiannot alkavat siitä, että heihin otetaan yhteyttä. Parasta ja tehokkainta markkinointi- ja myyntityötä on hyvin tehty työ.

– Koetamme olla isosti esillä ja päästä koko kansan tietouteen. Siten meiltä osataan kysyä apua, kun hetki tulee, hän kertoo. Metecnon asiakaskunta on siis valmistava teollisuus ympäri Suomea. Ja tosiaan toimialallisesti laidasta laitaan.

– Olipa lopputuote mikä tahansa, niin nämä ovat tyypillisesti sellaisia kohteita, joita on tehty 20 vuotta esimerkiksi kolmen ihmisen voimin, mutta nyt siihen monesti likaiseen ja puuduttavaan työhön ei löydy tekijää, hän kertoo.

Siinä mielessä akuutti työvoimapula onkin heille jopa liikevaihtoa kasvattava tekijä. Metecnon koneiden hyödyt ovat ilmeiset. Lyhyimmillään taloudellinen satsaus on maksanut itsensä kasvavana tuotantokapasiteettina takaisin alle puolessa vuodessa.

Nykypäivän kyläseppä

Metsähonkalan mukaan Metecno tarjoaa asiakkaalleen koneet avaimet käteen -periaatteella.

– Eli me rakennamme koneen ideasta valmiiksi ja asennamme sekä käyttöönotamme sen. Metecnon suunnittelijat hoitavat perinteisen suunnittelutyön ohella myös tarvittavan lupa- ja hallintaviidakon. Kaikkea ei sentään tehdä talon toimesta, vaan apuna on noin parinkymmeninen, vahvasti pirkanmaalaispainotteinen alihankintaketju.

– Runkorakenteet meille tulevat mahdollisimman valmiina eli koneistettuna ja maalattuna.

Aiemmin samantyyppiset räätälöidyt koneet syntyivät tuotantoyritysten omasta toimesta tai kyläseppien tekemänä. Alituisesti kiristyvät turvamääräykset ja vaativa automaatio ovat kuitenkin nostaneet vaatimuksia. Myöskin huolto- ja käyttäjäystävällisyyttä vaaditaan koneilta yhä enemmän, jolloin konekokonaisuuden suunnitteluun on panostettava merkittävästi.

– Vaikka ne kyläseppien tekemät ratkaisut ovatkin olleet teknisesti hyviä ja tarpeet täyttäviä, eivät ne täytä tämän päivän turvamääräyksiä. Näitä tulee teollisuudessa vastaan jatkuvasti.

”Kouluttajana” naapurikunnan konkariyrittäjä

Metecno perustettiin maaliskuussa 2008. Toiminta starttasi oman kodin yhteydessä olleesta hallista. Itse liikeidea on jalostunut hyvin vähän.

– Tein samaa työtä, eli erikoiskoneita silloinkin, mutta tahti oli noin yksi vuodessa, yrittäjä kertoo.

Samankaltaista teknistä ongelmanratkaisua hän oli tehnyt jo aiemminkin palkkatyössä. Hän saikin harjoittamaansa toimintaan varsin hyvän opin, sillä hänen edeltävä työntantajansa oli toinen oman elämänsä Pelle Peloton eli Dynasetin perustaja Reijo Karppinen. Matti myöntää, että iskosti Karppiselta joitain oppeja.

– Ainakin siinä oppi sen, että rohkeutta tekemiseen ei saa puuttua, hän hymyilee. Kaikkiaan Matti oli Dynasetin leivissä kuusi vuotta, ja oli muuten ainakaan koko talon ainoa palkattu suunnittelija.

Nykyinen tontti vakuutti kerrasta

Metsähonkala palkkasi itse ensimmäisen työntekijän 2010. Sillä miehityksellä mentiinkin sitten vuoteen 2015, jonka jälkeen palkkauksia onkin tehty tiuhaa tahtia. Nykyiselle tontilleen yritys muutti 2019. Tuotantotila kasvoi merkittävästi, 350 neliöstä yli kaksinkertaiseksi. Yrittäjä ihastui sijaintiin jo ensi katsomalla. Silloin Nokian elinkeinomies Henry Moisio toi hänet paikan päälle ja kertoi, että tässä on teille tontti. Matti oli samaa mieltä.

–Taisin allekirjoittaa sopimuksen jo sillä reissulla, hän hymyilee. Kun vierailulla mukana olevat Jarit, nokialaisia hekin, tiedustelevat, oliko kaupungin toiminnasta jotain muuta sanottavaa, antaa toimitusjohtaja kaupungille varsin hyvät arvosanat.

Suunnittelijoita ei puissa kasva

Kun Jarit tiedustelevat yritykseltä kasvutavoitteita, Matti ottaa tuumaustauon.

– Kasvu ei ole meille mikään itseisarvo. Pikemminkin pyrimme pitämään toiminnan tappiottomana ja kasvamaan mahdollisuuksien mukaan, hän kertoo. Se jo kertaalleen toisessa yhteydessä mainittu työvoimapula on sekin yksi mahdollinen jarru.

– Osaavia suunnittelijoita ei löydy ihan helposti, hän kertoo. Ei vaikka Pirkanmaa onkin teollisuusvoittoisena maakuntana kutakuinkin paras mahdollinen.

– Tämä on kuitenkin spesiaalihommaa, siis että vaikka olisi kuinka hyvä suunnittelemaan joitain huoltotasoja tai muita, mutta CNC-konesuunnittelukokemusta ei välttämättä edes täältä hevillä löydy.

Jari Kinnunen kertoo huomanneensa oikeastaan kaikilla yritysvieraillullaan sen tosiseikan, että tekevät kädet ovat Suomesta loppumassa.

– Se on aito haaste. Suomi vanhenee, ja tosiasia on, että tekijöitä täytyy löytää lisää. Suomen rahoitusvaje kasvaa sen mukaan, mitä vähemmän meillä tehdään työtä.

Toimitusjohtajan mukaan Metecno on tehnyt merkittävän osan rekrytoinneista suoraan koulunpenkiltä.

– Hyviä osaajia me olemme sieltä löytäneet. En tosin sano, että kokeneitakaan ei löytyisi, mutta aika usein tämän alan osaajat sattuvat jo olemaan töissä. Yrittäjä myöntää, että heille haettavilla tyypeillä pitää olla juuri ”Pelle Peloton” -henkeä.

– Siis sellaista, että haluaa paitsi suunnitella myös vähän kokeilla, hän selkeyttää.

Vaimo tuli remmiin vuosi sitten

Täysipäiväisen suunnittelun Metsähonkola jätti kolmisen vuotta sitten. Firman oli kasvanut silloin jo sellaiseksi, että myynnissä ja muussa paperityössä oli tarpeeksi työtä.

– Projektien alkaessa pidettävissä yhteisissä ideariihissä olen mukana monesti alkuvaiheessa, mutta vain siihen saakka, että meillä on antaa asiakkaalle jonkinlainen hinta-arvio. Siihen lopulliseen suunnitteluun nykypäivänä harvemmin osallistun, hän pohtii. Hänen mainitsemansa ideariihet pidetään yleensä samaisessa neuvotteluhuoneessa, missä nyt istumme.

– Niissä käymme läpi projektille asetetut tavoitteet ja visioimme yhdessä, miten homma pitäisi tehdä, Metsähonkala vielä jatkaa. Apuna hallinnollisessa työsavotassa on nykyään vaimo Marika, joka on ollut perheyrityksen leivissä nyt vuoden päivät.

– Minun työnsarkaani on ERP:n ylläpito, ostot sekä erilaisten asioiden organisointi yrityksessä, Marika kertoo.

Verotus puhuttaa

Kinnunen kyselee myös mahdollisia viestitarpeita eduskunnan suuntaan. Yrittäjä miettii hetken ja päätyy sitten verotukseen.

– Kaikenlainen lisäverotus tietysti mietityttää. Etenkin nykyiseen osinkopolitiikkaan tunnutaan heittelevän välillä kaikenlaisiakin ehdotuksia, jotka pitkäjänteisesti yritystään kehittäneelle yrittäjälle kuulostavat vähintäänkin erikoisilta. En minä siihen ehkä sen kummempia muutoksia vaatisi, pikemminkin saisi pysyä tällaisena, hän tuumaa ja lisää melkein heti perään:

– Ylipäätään verotuksen ennakoitavuus on minulle ja varmasti kenelle tahansa yrittäjälle tärkeää. Että voisi suunnitella vähän pidemmällä jänteellä.

Myös Jari Tuominen puuttuu tässä vaiheessa puheeseen, sillä ollaan hänelle hyvin tutulla saralla. Yhdessä kaksoisveljensä Juha Tuomisen kanssa pyörittämä Lakitilitoimisto kun pelaa päivästä toiseen yritysten talouden ja verotuksen kanssa.

– On hyvä muistaa, että jos yritysverotusta lähdettäisiin kiristämään, kokonaispotti todennäköisesti pikemminkin vähenisi kuin kasvaisi.

Korona ja komponentit murheenkryyneinä

Entäpä miten korona on nokialaisfirmassa näkynyt?

– Alkupaniikki oli melkoinen. Meiltä peruttiin jo startattuja projekteja, ja puhelin oli pari kuukautta lähes mykkä. Toisaalta silloin 2020 ei mennyt kuin kesään saakka, kun kysyntä jo alkoi palautua, ja sen jälkeen meillä onkin ollut kysyntää vähintäänkin normaalitasolla, Matti kertoo.

Hän myöntää, että koronaa enemmän haittana on ollut viime vuoden aikana pahenemaan päin ollut komponenttipula.

– Se on todellinen ongelma. Siinä missä ennen pystyimme ensin suunnittelemaan ja sitten ostamaan, nyt pitää toimia päinvastoin ja päättää heti alussa millä komponenteilla tämä kone tehdään. Myös materiaalien hinnannousua on tarkkailtava.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 1.2.2022