Eläinlääkärit odottelivat aikansa unelmiensa työpaikkaa – ”Lopulta totesimme, että voimme perustaa sellaisen itse”

Perustaisipa joku päivystävän eläinsairaalan, jossa päätöksenteko olisi ketterää, työntekijöitä kuunneltaisiin, johtoporras ymmärtäisi, mitä käytännön työ vaatii ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehdittaisiin. 

Tällaisia ajatuksia kuusi toisilleen tuttua eläinlääkäriä oli pyöritellyt tahoillaan monia vuosia. 

Eläinlääkärit Kirsi Asikainen ja Niina Murto eivät osaa nimetä, keneltä ajatus oikeastaan lähti, mutta jossakin vaiheessa kaikkien toiveet konkretisoituivat keskusteluiksi.

– Rupesimme juttelemaan, yhdet siellä, toiset täällä. Huomasimme, että meillä oli hyvin samankaltaiset ajatukset unelmiemme työpaikasta, Asikainen kertoo.

Jokainen kuudesta eläinlääkäristä oli työskennellyt isoissa eläinsairaaloissa ja hankkinut kokemusta akuuttihoidosta. Jokainen myös pohti, millaista olisi työskennellä paikassa, jossa päätäntävalta asioista olisi omissa käsissä.

– Lopulta totesimme, että voimme perustaa sellaisen eläinsairaalan itse.

Päätös oman eläinsairaalan perustamisesta tehtiin lokakuussa 2024. Eläinsairaala Huoma aloitti toimintansa Vantaan Jokiniemessä jo muutaman kuukauden valmistelun jälkeen, helmikuun 2025 puolivälissä.

– Yhden tai kahden ihmisen voimin tämä ei olisi tapahtunut näin nopeasti. Nyt pystyimme jakamaan tehtäviä, ja kaikki edistivät tehokkaasti omaa osuuttaan, Niina Murto kertoo.

Uusia oppeja

Yritys perustettiin säästöjen ja pankkilainan avulla. Murto kertoo, että haastavinta prosessissa oli, ettei kukaan eläinlääkäreistä ollut aivan omalla osaamisalueellaan.

– Osaamme tietenkin eläinlääkärin työmme, mutta olemme joutuneet opettelemaan paljon yrityksen perustamisesta.

Kirsi Asikainen on toiselta ammatiltaan restonomi ravintola- ja hotellipalvelujen johtamisesta, joten budjettilaskelmat, liiketoimintasuunnitelmat ynnä muut tehtävät olivat hänelle tuttuja, vaikkakin pienemmässä mittakaavassa.

– Kun meitä on kuusi henkilöä, niin yhdellä jos toisella saattoi olla kokemusta tai tietoa, jota olemme tarvinneet. Olemme silti joutuneet opiskelemaan ihan uusia asioita kuten esimerkiksi maa- ja rakennuslakia, Murto ja Asikainen kertovat.

Jokiniemessä Tikkurilan kupeessa sijaitseva eläinsairaala on remontoitu vanhaan toimistorakennukseen.

– Ehkä meillä on taustamme takia tavallista parempi paineensietokyky. Pystymme reagoimaan ja toimimaan nopeasti yllättävissä tilanteissa, Asikainen pohtii.

Siivillä ja ilman

Huoman perustajia, Kirsi Asikaista, Niina Murtoa, Veera Rydmania, Mathilda Yleniusta, Kerttu Louhelaista ja Jenni Rankia yhdistää se, että kaikkien tausta on päivystyksen, teho- ja akuuttihoidon parissa. Heillä on siis vahvaa osaamista hätätapausten hoitamisessa.

Kaikki halusivat, että myös Huomasta tulisi päivystävä sairaala. Toistaiseksi Huoma on auki aamukahdeksasta iltayhteentoista seitsemänä päivänä viikossa. Perustajat uskovat, että aukioloaika laajenee entisestään, kunhan toiminta pääsee kunnolla käyntiin. Lisäksi Huomassa toimii aina yksi päivystävä eläinlääkäri, joka hoitaa pelkästään hätätapauksia.

Huoman eläinlääkäreillä on erikoisosaamista muun muassa syöpä- ja sydänsairauksista sekä silmäsairauksista.

– Suomen kahdesta silmäspesialistista toinen on yhteistyökumppanimme ja työskentelee meillä, Murto kertoo.

Huomassa hoidetaan myös eksoottisia eläimiä, kuten jyrsijöitä, käärmeitä ja liskoja.

– Pystymme hoitamaan aika isoa lajikirjoa, pienestä gerbiilistä isoon tanskandoggiin, eläimiä siivillä ja ilman, Asikainen naurahtaa.

Ei tarvetta toimitusjohtajalle

Huoman perustajat omistavat eläinsairaalan yhdessä ja ovat tasavertaisesti yrityksen omistajaosakkaita. Yrityksellä ei ole toimitusjohtajaa, vaan ainoastaan yrityksen hallituksella on puheenjohtaja. 

– Meillä on tasaosakkuus ja tasapäätäntävalta, ja olemme jakaneet hommat tasaisesti. Toimitusjohtajalle ei toistaiseksi ole ollut tarvetta, Murto kertoo. 

Päätöksentekoon otetaan mukaan myös Huoman palkkaamat eläintenhoitajat.

– He ovat jo nyt olleet apunamme pystyttämässä tätä paikkaa, ja kysymme heidän mielipidettään kaikkiin käytännön asioihin, koska he tekevät sitä työtä, Murto sanoo.

Murto ja Asikainen kertovat, että eläinpotilaat ja niiden omistajat on pyritty huomioimaan esimerkiksi rauhallisella, kodinomaisella miljööllä. He ovat huomanneet, että niin eläin- kuin ihmispuolen sairaalat voivat olla kolkkoja ja kliinisiä paikkoja, ja sellaista Huomasta ei haluta tehdä.

– Meidän pitää toki huomioida tietynlaiset hygienia-asiat, mutta niissä rajoissa yritämme tehdä tänne kodikkaan ja lämpimän ilmapiirin. 

Lisäksi eläinlääkärit haluaisivat olla mahdollisimman tuttuja eläinpotilaiden kanssa, kuten lääkärit ja potilaat ihmisten omalääkärijärjestelmässä.

– Hoitosuhde ja luottamus kehittyy, kun eläinlääkäri tuntee potilaansa ja niiden omistajat, Murto sanoo.

Iso leikkaus on kallis

Yksityisten eläinlääkäripalvelujen hinta puhuttaa julkisuudessa tasaisin väliajoin. 

– Kymmenessä vuodessa eläinlääkintäalan reaalihinta on pysynyt samana tai alentunut, jos verrataan vaikkapa yksityisten lääkärien tai hammaslääkärien hintoihin, Murto sanoo.

Tilanteeseen vaikuttavat esimerkiksi yleinen hintojen nousu, syksyllä 2024 noussut arvonlisävero sekä kalliit laitehankinnat. Murto uskoo, että käsitykseen hintojen nousemisesta liittyy se, että eläinlääkärien palvelutarjonta on laajentunut.

– Jos halutaan tehdä isoja toimenpiteitä tai monimutkaisia hoitoja, ne maksavat paljon. Kymmenen vuotta sitten niitä ei tehty niin paljon. Nyt eläimiä esimerkiksi CT-kuvataan ja tehdään isoja ortopedisia leikkauksia.

Huoma haluaa tarjota asiakkaille vaihtoehtoja näiden taloudellisen tilanteen mukaan.

– Tarjolla täytyy myös olla edullisempi hoitovaihtoehto, kunhan kaikki eläimet saisivat hoitoa ainakin jollakin tasolla. 

Eläinlääkärit painottavat, että asiakkaalle täytyy osata selittää, mistä hinta muodostuu. 

– Se on osa eläinlääkärin ammattitaitoa. On selvää, ettei kaikilla ole laittaa hoitoon yllättäen tuhansia euroja.

Toiveissa vakioasiakkaat

Tulevaisuudessa Huoman eläinlääkärien toiveissa siintää ainakin se, että eläintenomistajat löytäisivät uuden eläinsairaalan, ja sille syntyisi vakioasiakaskunta. 

– Toivomme, että oppisimme tuntemaan potilaitamme, ja hoitosuhteista tulisi pitkiä, Murto sanoo.

Lisäksi eläinsairaalan palveluvalikoimaa halutaan laajentaa ja palkata lisää henkilökuntaa nykyisen viiden hoitajan lisäksi.  

– Meillä on varattu tilat hammashoidolle ja tähystystoimenpiteille, mutta niitä investointeja tehdään asteittain, Murto sanoo.

Isoissa organisaatioissa työskennellessään Murto ja Asikainen todistivat päätöksenteon jähmeyttä ja johtoportaan etäisyyttä käytännön työhön. Eläinsairaala Huomasta he haluavat luoda unelmiensa työpaikan: sellaisen, missä asiat tapahtuvat jouhevasti, henkilökuntaa kuunnellaan ja heidän hyvinvointiaan tuetaan.

– Näitä asioita on kirjattu osakassopimukseenkin. Lähdimme yrittäjiksi, koska haluamme luoda sellaisen työpaikan, jossa olisimme itse halunneet työskennellä.