Elinkeinoelämän järjestöiltä yhteiset ehdotukset yritysten kriisiavuksi: ”Pelastetaan suomalaiset yritykset ja työpaikat”

Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto ehdottavat yhdessä maan hallitukselle toimia, joilla autetaan yritykset ulos koronakriisistä ja pelastetaan suomalaisten työpaikat.

Suomen hallitus on jo tehnyt päätöksiä yritysten auttamiseksi, mutta lisää tarvitaan. Järjestöt ehdottavat toimia maan hallituksen lisätalousarvioon.

– Me elinkeinoelämän järjestöt näemme eturivistä, miten suomalaiset yritykset kärsivät koronakriisistä. Toivomme maan hallitukselta päätöksiä, joilla turvataan yritysten elinmahdollisuudet ja suomalaiset työpaikat, sanovat yhteisessä kannanotossaan Yrittäjien Mikael Pentikäinen, EK:n Jyri Häkämies, Keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemi ja Perheyritysten liiton Auli Hänninen.

Helpotuksia työnantaja- ja eläkemaksuihin

Koronakriisi iski ensin nopeasti kauppaan ja palveluihin, mutta on leviämässä sieltä laajalti muille toimialoille. Elinkeinoelämän järjestöt ehdottavat helpotuksia työnantaja- ja eläkemaksuihin.

Suomen Yrittäjät esitti helpotuksia työnantaja- ja eläkemaksuihin jo heti koronakriisin alussa.

– Tämä on tärkein tukimuoto. Se auttaisi kaiken kokoisia yrityksiä alaan katsomatta ja se on tasapuolinen kaikille yrityksille, toteaa Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.

– Helpotukset työnantaja- ja eläkemaksuihin ovat kohtalaisen helposti ja nopeasti toteutettavissa. Tässä myös hutien todennäköisyys on pieni, Kuismanen sanoo.

Elinkeinoelämän järjestöt esittävät, että yritysten työllistämiskustannusten alentamiseksi valtio maksaa yksityisen sektorin työnantajien puolesta työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksun kesäkuun alusta vuoden loppuun. Kustannus valtiolle on noin 700–750 miljoonaa euroa.

Järjestöt ehdottavat myös, että yrittäjien taloudellisen ahdingon helpottamiseksi valtio maksaa yrittäjien YEL-vakuutusmaksut kesäkuun alusta vuoden loppuun. YEL-työtulot pidetään ennallaan. Kustannus valtiolle on noin 540 miljoonaa euroa.

– Nämä kustannukset olisivat vielä sellaisessa haarukassa, että ovat valtiontalouden kannettavissa, pääekonomisti Kuismanen toteaa.

Takautuva tappiontasaus käyttöön

Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto ehdottavat, että yritysten kassakriisiä helpottamaan otetaan käyttöön takautuva tappiontasaus eli niin sanottu carry back. Vastaava ratkaisu on tehty esimerkiksi Norjassa kriisitoimena koronatilanteessa.

Yritysverotusta muutettaisiin määräaikaisesti niin, että vuonna 2020 on mahdollisuus takautuvaan tappiontasaukseen. Mallissa yritys saisi takautuvasti vähentää vuodelle 2020 ennakoitua tappiota vuoden 2019 voitostaan erikseen säädettävään enimmäismäärään (esimerkiksi kahteen miljoonaan euroon) asti. Näin yritys saisi veronpalautusta viime vuodelta maksamistaan veroista, mikä vahvistaisi sen selviytymiskykyä koronakriisin yli.

– Tämä olisi järkevä uudistus yritysverotuksessa ylipäätään, eikä pelkästään koronakriisiin liittyen. Kannattaisi ilman muuta ottaa käyttöön, Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

Malli vähentäisi kuluvan vuoden verotuloja arviolta noin 200– 300 miljoonalla eurolla, mutta kasvattaisi niitä myöhemmin, kun yritykset eivät voisi vähentää tämän vuoden tappiota enää tulevien vuosien voitoista. Julkisen talouden näkökulmasta toimen lopulliseksi menetykseksi jäisi lähinnä korkokustannusten pieni kasvu.

Finnveran takauksien nosto 90 prosenttiin

Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto esittävät hallitukselle myös, että yritysten maksuvalmiuden turvaamiseksi Finnveran takausosuus nostetaan nykyisestä 80 prosentista 90 prosenttiin yrityskoosta riippumatta. Finnveran takausosuuden nosto antaa yrityksille paremmat eväät hankkia pankki- ja muuta rahoitusta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi