Elinkeinoelämän järjestöt haluavat nostaa Varsinais-Suomen elinvoiman aluevaalikeskustelun keskiöön

Teknologiateollisuus Varsinais-Suomi, Talonrakennusteollisuus ry, Varsinais-Suomen Yrittäjät sekä Turun kauppakamari ovat huolissaan hyvinvointialueen roolista maakunnassa erityisesti alueen elinvoiman ja kasvun näkökulmasta. Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen tehtävien järjestämisestä maakunnassa. Parhaimmillaan hyvinvointialue toimii alueen kasvun moottorina, elinvoiman lisääjänä sekä toimivien markkinoiden tuottajana ja tilaajana.

Hyvinvointialueen vaikutus Varsinais-Suomen elinvoimaan syntyy kahdella tavalla. Ensinnäkin elinympäristön turvallisuus ja toimivat terveydenhuoltopalvelut ovat keskeinen alueen kilpailukykytekijä, joka vaikuttaa esimerkiksi yritysten sijoittumis- ja investointipäätöksiin. Varhan tuottamat ja tilaamat palvelut ovat merkittävä kilpailukykytekijä Varsinais-Suomelle ja sen yksittäisille kunnille. Toimivat palvelut houkuttelevat niin yrityksiä kuin työntekijöitä, kun taas heikko palvelutaso toimii päinvastoin työntötekijänä.
Toiseksi Varha ostaa tavaroita ja palveluja yli miljardilla eurolla vuodessa, ja on tilaajaroolin lisäksi itse suuri palvelujen tuottaja. Varhan päätöksillä on merkittäviä seurauksia sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä turvallisuuspalvelujen markkinoiden toiminnalle ja monipuolisuudelle. Alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta on syytä pitää huolta monipuolisesta markkinatarjonnasta. Terve kilpailu pitää hinnat kilpailukykyisinä sekä kannustaa toimijoita uudistamaan ja kehittämään palveluja.

Hyvinvointialue on merkittävä tavaroiden ja palvelujen hankkija. Osaavalla ostamisella sen tulee tukea alueemme yritysten menestystä ja uusien innovaatioiden syntymistä. Innovatiivisilla hankinnoilla voidaan myös kehittää hyvinvointipalvelujen laatua, tuottavuutta ja vaikuttavuutta varsinaissuomalaisten eduksi.

– Varha käyttää palvelujen tuottamiseen ja hankintoihin verorahoja, jolloin on välttämätöntä kiinnittää huomiota hankintojen läpinäkyvyyteen ja myös siihen, että hankinnat tukevat alueemme elinvoimaa ja yrittäjyyttä. Markkinavuoropuheluja on järjestettävä ja kilpailutuksissa on varmistettava, että kaiken kokoisilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Varhan on ensi vuoden aikana selvitettävä oman sote-tuotantonsa kustannukset niin, että niitä voidaan vertailla ostopalveluihin, toteaa Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter.

Hankintaosaamista tarvitaan myös Varhan käytössä ja taseessa olevan rakennuskannan hallintaan. Suunnitelmallinen korjausrakentaminen ja ylläpito on sekä ympäristöteko että järkevää talouden ja omaisuuden hoitoa.

– Varha peri suuren määrän rakennuksia, joiden asiantuntevaan hoitoon se tarvitsee kumppaneita. Palvelurakennusten ennakoiva ja oikea-aikainen kunnossapito pidentää niiden käyttöikää ja vähentää yllättäviä menoja. Älykäs talotekniikka pienentää niin elinkaarikustannuksia kuin päästöjäkin, muistuttaa Talonrakennusteollisuuden aluepäällikkö Katja Suovo.

Teknologiaa ja digitalisaatiota hyödyntämällä voidaan myös sote-palveluja parantaa ja tehostaa. Tämä edellyttää Varhalta määrätietoista työtä digitaalisten palvelujen edistämiseksi. Turha asiointitarve tulee poistaa automaatiolla sekä sähköisellä työvuorosuunnittelulla, ajanvarauksella ja oirearviolla. Välttämättömästä asioinnista merkittävä osa voidaan hoitaa etäpalveluna.

– Järkevä teknologian käyttö auttaa myös hoitajavajeeseen. Teknologian avulla voidaan hoitaa erityisesti rutiininomaisia ja raskaita työvaiheita, jolloin ihmisille jää aikaa hoivaan ja kohtaamisiin, toteaa teknologiateollisuuden aluepäällikkö Anu Lääveri.

Sote-palvelut ovat jo pitkään olleet osaajapulan ala. Säästöjen ja negatiivisen julkisen keskustelun repimällä hyvinvointialueella on iso haaste pitää osaavat työntekijät motivoituneina ja palkkalistoilla.

– Heikosta suhdannetilanteesta huolimatta osaajapula ei ole kadonnut. Yritykset panostavat vahvasti työilmapiiriin ja johtamiseen sekä henkilöstön kouluttamiseen ja työsuhde-etuihin. Vetovoimaisen Varsinais-Suomen ja hyvinvointialueen on oltava houkutteleva myös työntekijöille, jotta hyvä ja kilpailukykyinen palvelutaso voidaan säilyttää, toteaa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo.

Vaalien lähestyessä ja ehdokasasettelun kiihtyessä elinkeinoelämän järjestöt haastavat niin puolueet kuin aluevaaliehdokkaat perehtymään erityisesti seuraaviin haasteisiin:

• Hankintaosaaminen, monituottajamalli ja läpinäkyvät yritysmyönteiset hankintaprosessit
• Digitalisaation ja automaation hyödyntäminen palveluprosessien kehittämisessä
• Palvelurakennusten järkevä ja osaava käyttö ja kunnossapito
• Osaamisen ylläpitäminen, kehittäminen ja arvostaminen