Elinkeinot eivät saa hukkua elinvoimahöttöön

Elinvoima on päivän sana kuntien kehittämisessä. Sote siirtyy hyvinvointialueelle, kunnille jäävät elinvoima- ja sivistyspalvelut sekä hyvinvoinnin edistämistä. Elinvoima on kaunis termi, joka sisältää katsantokannasta riippuen kaiken kuviteltavassa olevan hyvän elämän sisällön.  Suomen meno näyttää tällä hetkellä siltä, että veroprosentti lähestyy sataa. Tehdystä työstä ei jää kenellekään mitään käteen, kaikki menee julkisen sektorin ylläpitoon. Keskituloiset ihmiset lakkoilevat parhaillaan, koska kokevat, ettei palkka riitä elämiseen. Kiila työnantajan pussista lähtevän ja työntekijälle päätyvän summan välillä on valtava. Sama koskee yrittäjätuloa.

Elinkeinot ovat se, mistä oikea vauraus ja aitoa jaettavaa syntyy. Siksi yrittäjyyden toimintaympäristö ja yritysten asiat on huomioitava omana kokonaisuutenaan, itse pidän selkeästä termistä elinkeinopolitiikka. Onnistunut elinkeinopolitiikka on politiikan osa-alueista se, joka tuottaa jaettavaa ja siten maksaa itsensä monin verroin takaisin.

Elinkeinopalveluiden suuntaus kunnissa menee välillä laajempien seudullisten elinkeinoyhtiöiden suuntaan, välillä palvelut vedetään kunnan organisaation sisälle. Yrittäjäjärjestö on ollut pääsääntöisesti yhtiömuotoisen toiminnan takana. Yhtiömuodon etuina on nähty se, että toiminta ja prosessit ovat yrityksien tarpeiden mukaisia ja nopeita, kehittämisyhtiöissä voidaan hahmottaa laajemmin yrityksen toimintaympäristö ja yhtiöihin syntyy eri toimialojen erityisosaamista. Yrittäjien asiointi on myös usein ketterämpää yhtiömuotoisesti ohjatun toimijan kanssa, ja pienten yritysten erityistarpeet tunnistetaan. Lisäksi hanketoiminta on käytännössä sujuvampaa yhtiössä kuin kuntaorganisaatiossa.

Myös kuntaorganisaation palvelumallilla on mahdollista onnistua. Tärkeää on ymmärtää, että politiikka ei missään tapauksessa sovi yksittäisten yritysten asioiden käsittelyyn. Politiikalla luodaan toimintaympäristökehys, vapaa yrittäjyys noudattaa markkinaehtoista logiikkaa ja vaatii sen ymmärtävät tukipalvelut. Kaikissa organisointitavoissa on pidettävä huoli siitä, että yrityskohtaiset asiat eivät siirry poliittisten toimielinten käsiteltäviksi.

Olen erityisen huolissani yrityslähtöisestä hankeosaamisesta Keski-Suomessa. Meille on ohjelmakaudelle 2021-2027 jaossa runsas potti EU-rahaa muun muassa vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämiseen. Tarvitsemme kyvykkäitä ja yrityksiä lähellä olevia toimijoita, jotta hankerahat saadaan käyttöön aidosti yrityksiä ja yrittäjyyttä edistäviin hankkeisiin. Pirstaleisilla tekemisellä hanketoiminta käy mahdottomaksi organisoida. Joku muu käyttää rahat, ellemme itse osaa.

Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 9.5.2022.