Elpymispaketin toteutuminen saa kiitosta Yrittäjiltä, mutta nettomaksuosuuden suuruus huolestuttaa: ”Ei kannata paukutella henkseleitä”

Peräti 90-tuntisiksi venyneet neuvottelut EU:n monivuotisesta budjetista ja niin kutsutusta koronapaketista ovat päättyneet sopuun. Lopputuloksena on kompromissi, jossa jäsenmaille jaetaan 390 miljardia euroa erilaisina avustuksina ja 360 miljardia euroa lainoina. Tavoitteena on nostaa euroalue nopeasti ulos koronalamasta.

EU-maiden johtajat ylistivät kuin yhdestä suusta neuvottelutulosta onnistuneeksi ja historialliseksi. Historiallisuutta alleviivaa se, että ensimmäistä kertaa EU-maat ottavat yhteistä lainaa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kiittää sovun syntymistä.

– On hyvä, että sopu ylipäänsä syntyi. Se kertoo EU:n toimintakyvystä. Suomen ei kannata kuitenkaan paukutella henkseleitä, hän sanoo.

Pääministeri Sanna Marin ilmaisi heti neuvottelujen päätyttyä tyytyväisyytensä sopuun. Hänen mukaansa Suomen tavoitteet täyttyivät neuvotteluissa. Suomi ajoi terhakkaasti oikeusvaltioperiaatteen kytkemistä rahoituspakettiin. Tämä toteutui, minkä lisäksi Suomi sai sadan miljoonan euron rahoituksen pohjoisen ja itäisen Suomen harvaan asutuille alueille. Elpymispaketin tukieurot päätyvät pääosin Italiaan ja Espanjaan, jotka ovat kärsineet eniten koronapandemian vaikutuksista.

Pentikäisen mukaan tulevaisuus näyttää, miten onnistunut paketti viime kädessä on.

– Avustusten osuus jää liian suureksi, ja lainojen osuus liian pieneksi. On syytä toivoa, että avustuksia ja lainoja vastaan edellytetään kunnon talousuudistuksia, hän sanoo.

”Suomi jää ilman jäsenmaksualennuksia”

Suomen talous näyttää elpyvän koronakriisistä monia muita EU-maita hitaammin. Pentikäinen kantaa huolta Suomen maksuosuudesta.

– Suomen talous on heikossa hapessa ja sen kasvun ennustetaan olevan EU:n hitainta. Silti Suomi maksaa koronapakettiin yli tuplasti sen, mitä saa.

Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen on samoilla linjoilla.

– Suomi on koko seitsenvuotiskauden selkeä nettomaksaja. Näin tulee ollakin, mutta huomioiden taloutemme heikot näkymät, nettomaksuosuus on liian suuri. Suomi jää myös ilman jäsenmaksualennuksia, joita ohjattiin ns. ”nuukanelikolle”.

”Nuukaan nelikkoon” kuuluneet Alankomaat, Itävalta, Ruotsi ja Tanska vaativat suorien tukien osuuden pienentämistä. Kuismanen olisi toivonut kansallisen tuen kohdistamista eri tavoin.

– Suomen kasvun ja uudistumisen kannalta olisi ollut tärkeää, että 400 miljoonan kansallista tukea olisi kohdistunut enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen, hän huomauttaa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi