Enää muutama päivä siihen, että jätelain tiukennukset astuvat voimaan – koskee miltei jokaista yritystä

Ovatko yrityksen jätteiden lajittelu- ja kierrätysasiat lain vaatimalla tasolla? Entä miten jäteraportointi- ja kirjanpito on järjestetty, vaiko laisinkaan? Ovatko jätehuoltonne kustannukset kasvaneet liian suuriksi? Jos näiden kysymysten kohdalla tuumaustauko venyy omalta kohdalta turhan pitkäksi, olisi juuri nyt hyvä hetki pistää nämä asiat reilaan. Vain muutaman päivän päästä, eli 1. heinäkuuta alkaen jätelainsäädäntö nimittäin velvoittaa yrityksiä erilliskeräämään jätteensä. Jätteiden erilliskeräysvelvoitteessa halutaan vähentää jätteiden polttamista ja saada eri jätemateriaalit raaka-aineeksi uudelleen kiertoon. Asiantuntijayrittäjä näkee, että aika monessa yrityksessä on tässä vielä tekemistä.

Jos tekstin alussa esitetyt kysymykset jäivät askarruttamaan, Tero Lähteenmäki ja hänen yrityksensä Kiertotalousmanageri Oy voivat auttaa. Yrittäjänä Lähteenmäki on toiminut viime syksystä saakka, mutta palkansaajana hänellä on sekä jätehuollosta että kiertotaloudesta useamman vuoden kokemus.

– Yrittäjä minusta tuli, koska näin tämän nousevan trendin alana, johon panostetaan yrityksissä päivä päivältä enemmän, hän taustoittaa.

Tässä lajissa ei juosta sprinttimatkaa

Kiertotalousmanageri Oy:n erikoisalaa ovat jätehuolto- ja kiertotalousasiat. Käytännössä Lähteenmäen firma pitää huolta siitä, että yritykset toimivat paitsi lainsäädännön mukaisesti ja vastuullisesti, myös kustannustehokkaasti. Palvelut räätälöidään aina asiakkaan tarpeen mukaisiksi.

– Minä teen yrityksille kiertotalouden asiantuntijatyötä. En pidä itseäni konsulttina vaan asiantuntijana. Olen aiemmassa työelämässäni oppinut tuntemaan koko kiertotalouden ja jätehuollon osa-alueet, olipa kyse sitten tuottajavastuusta, kiertotaloudesta, tietoturvallisesti tuhottavista materiaaleista tai jätehuoltoon liittyvistä määräyksistä ja asioista, hän taustoittaa.

Sitä mies täsmentää, että kiertotalousasioissa ei ole kyse sadan metrin sprinttimatkasta vaan pikemminkin maratonista.

– Olosuhteet, lainsäädäntö sekä ylipäätään tilanteet muuttuvat alituisesti, joten oikeastaan maaliin ei ole ikinä edes mahdollista päästä, hän tiivistää.

Monesti oto-työnä

Kiertotalousmanageri tarjoaa asiantuntijapalveluksiaan myös talo- ja kiinteistöyhtiöiden isännöitsijöille, kiinteistön omistajille ja suuremman kokoluokan yrityksille, mutta kohderyhmän ydin löytyy kuitenkin pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Kokemus on nimittäin osoittanut, että niissä se tarve on usein kaikkein suurin.

– Toisin kuin suuryrityksissä, keskisuurissa yrityksissä ei usein ole erikseen kiertotalousasioihin harjaantunutta ihmistä. Tyypillisesti ne on sisällytetty jonkun muun, kuten varasto- tai tuotantopäällikön toimenkuviin, siis oman toimen ohella toimien, hän kertoo.

Tarvittaessa yrittäjä hoitaa asiakkaille myös jätehuollon kilpailutuksen ja uudistamisen.

– Lopullisen päätöksen kuitenkin tekee aina asiakas. Minä voin tarvittaessa avustaa prosessissa esimerkiksi ehdottamalla sopivia toimijoita tai hoitaa koko jutun maaliin saakka, mutta toki sopimuksen solmii aina asiakas.

Arvojäte kiertää hyvin, mutta muuten tökkii

Pirkanmaan Yrittäjä -lehden pyynnöstä Lähteenmäki kuvailee hänelle tyypillisen asiakastapauksen.

– Sellainen voisi olla metallialan yritys. Lähtötilanne niissä on hyvin tyypillisesti se, että metalli erilliskerätään ja kierrätetään. Toki, koska se on rahanarvosta tavaraa, josta maksetaan. Sen lisäksi esimerkiksi vaaralliset jätteet, öljyt, trasselit ja spray-pullot kyllä osataan kierrättää kohtalaisen hyvin jo ennakkoon, hän aloittaa.

– Suurimmat puutteet löytyvät vaarallisten jätteiden kirjanpidosta, säilytyksestä ja varastoinnista, joita ohjaa myös tiukka lainsäädäntö. Tosin tähän se kierrätysosio sitten monesti jääkin. Kun mennään pahviin, energiajätteeseen, biojätteeseen, puujätteeseen, lasiin, muoviin ja pienmetalliin, huomataan hyvin usein puutteita. Siis sitä, että niiden kierrätystä ei ole hoidettu joko lainkaan tai ei ainakaan kustannustehokkaasti, hän kertoo.

Valitettavan usein jätettä toimitetaan liian paljon poltettavaksi. Sekin on varsin yleistä, että keräysvälineet ovat volyymiin nähden väärät, joko yli- tai alimitoitetut.

– Kaiken A ja O on se, että keräysvälineet mitoitetaan oikeaan määrään, joka on aina yrityskohtaista, ja toimipisteen sijainti vaikuttaa kustannuksiin merkittävästi. Joissakin tarvitaan järeämpiä puristimia ja lavoja, kun taas toisessa riittävät ihan hyvin pienastiat. Suomi on harvaan asuttu maa, jossa on pitkät kuljetusmatkat. Nämä asiat eivät ole rakettitiedettä, mutta varsin pienilläkin toimenpiteillä voidaan saada aikaan isoja vaikutuksia, hän huomauttaa.

Kartoitus selvittää paitsi nykytilan myös toimenpide-ehdotukset

Käytännössä yrityksen auttaminen alkaa kartoituksella/esiselvityksellä, jossa pyritään vastaamaan kierrätyksen osalta kysymyksiin mitä, miksi ja miten. Tähän ei pelkkä Excel-taulukko riitä, vaan oleellisessa osassa on paikan päällä tapahtuva nykytilan kartoitus.

– Aikaa siihen menee puolesta päivästä päivään. Siinä ajassa ehditään käydä läpi, miten asiat on hoidettu sekä mahdolliset kipukohdat, yrittäjä kertoo.

Yrityksiä kiinnostavat yleensä kierrätysasioissa helppous, lainsäädäntö ja eritoten kustannustehokkuus. Niistä kaikista yritys saa kosolti faktatietoa, sillä yrittäjä koostaa aina kartoituskierroksestaan 2–5-sivuisen raportin.

– Siinä kerrotaan paitsi yrityksen nykytilanne myös se, millä toimenpiteillä pitäisi hoitaa lainsäädännön mukaan ja miten sitä voitaisiin muuten lähteä kehittämään parempaan suuntaan.

Suosituksista tulee heinäkuussa velvoite

Se on selvä, että vielä tänä päivänä Suomessa kaikesta jätteestä poltetaan paljon enemmän kuin on tarkoituksenmukaista.

– Toki niistä polttamallakin saadaan sähköä ja energiaa, mutta kaikkien kannalta olisi parempi tehdä niistä uutta raaka-ainetta, hän kertoo.

Tähän tosin vaadittaisiin se, että yhä isompi osa jätteestä päätyisi erilliskerättäväksi. Eli siis niin, että muovijäte kerättäisiin yhteen, pahvi/kartonki omaan keruuvälineeseen ja niin edelleen. Sekajätettä kun ei pystytä hyödyntämään läheskään yhtä tehokkaasti.

– Esimerkiksi muovia toimitettaisiin muovilaitoksiin, joissa niistä voidaan tehdä vaikkapa harjanvarsia. Paperista taas tehdään pääosin uutta paperia, pahvista uutta pahvia, tietoturvallisesti tuhottavasta paperista pehmopaperia ja biojätteestä useimmiten biokaasua, Lähteenmäki kertoo. Asiaa on edistetty myös tiukentuneella lainsäädännöllä.

– Yritysten jätelainsäädäntö muuttui tosiasiassa jo viime vuonna, mutta 1.7.2022 astuu voimaan määräys siitä, että yritysten on erilliskerättävä jätteensä, jos tietyt rajat ylittyvät. Käytännössä siis suosituksista tulee heinäkuussa velvoitteita, asiantuntijayrittäjä pohjustaa.

Varsin alhaiset rajamäärät

Asetetut rajat eivät ole kummoisen korkeita. Esimerkiksi biojätteen osalta raja on 10 kiloa viikossa, joka tulee melko pienessäkin toimistossa täyteen jo käytetyistä kahvinporoista. Muovipakkausten ja kartongin osalta raja on viisi kiloa ja lasi- ja metallipakkauksissa molemmissa kaksi kiloa.

– Jos kyseisten jätelajikkeiden määrät ylittyvät viikossa, pitää kyseinen jätelaji kerätä erikseen. Kilomäärät ovat tosiaan niin pienet, että velvoite koskee suurinta osaa yrityksistä, yrittäjä huomauttaa.

Asia koskee yritysten lisäksi asunto-osakeyhtiöitä. Niitä erilliskeräys koskee automaattisesti rajoista riippumatta, jos yhtiössä on vähintään viisi asuntoa. Monella asunto-osakeyhtiöllä on edessään ratkottavanaan haaste, mistä saadaan lisätilaa eri jäteastioille. Erilliskeräysvelvoite koskee yrityksiä toimialasta riippumatta, mutta tietyillä aloilla velvoitteet ovat vielä kireämmät. Esimerkiksi kaikenkokoisten elintarvikealan yritysten on pidettävä kirjaa elintarvikejätteen määrästä ja käsittelystä sekä arvioitava kokonaismäärä käytöstä poistetuista syömäkelpoisista elintarvikkeista.

– Lisäksi rakennustyömailla on omat huomattavasti laajemmat erilliskeräysvelvoitteet, Lähteenmäki sanoo.

Viranomainen seuraa velvoitteen noudattamista, jonka nojalla heillä on valtuudet tehdä tarkastuksia ja määrätä mahdollisia seuraamuksia.

– Varmaan ensin annetaan huomautus toimenpidevaatimuksineen ja sitten sanktio, yrittäjä kertoo mahdollisista sanktiosta kysyttäessä.

Tekojen ja sanojen pitää vastata toisiaan

Entä mitä sitten asiakas hyötyy asiantuntijapalvelusta?

– Yritys saa kustannustehokkuutta ja käytännönläheisyyttä, varmuuden siitä, että se toimii lainmukaisesti, ja lisäksi henkilöstön tietämys jätehuollosta kasvaa, hän kertoo.

Ympäristö- ja kiertotalousasioiden laittaminen kuntoon on yritykselle myös imagokysymys.

– Jos yritys hehkuttaa sivuillaan olevansa niin ja näin vastuullinen toimija, mutta sen pihapiiri kertoo ihan muuta, ei se asiakkaiden luottamusta ainakaan lisää. Laitetaan ensin jätehuolto- ja kiertotalousasiat kuntoon, ja sen jälkeen voidaan hyvillä mielin laskea hiilijalanjälkeä.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 14.6.2022