Energiavirastolta hyviä uutisia sähkölaskujen kanssa kärvisteleville toiminimiyrittäjille – Näillä edellytyksillä voit saada sähköhyvitystä

Energiaviraston mukaan osa yksityisistä elinkeinonharjoittajista on oikeutettu lainmukaiseen sähköhyvitykseen. Edellytyksenä on, että sähkönkäytöstä yli puolet kohdistuu yksityiseen käyttöön. Virasto kertoo arvioivansa oikeuden hyvitykseen ja sen määrään tapauskohtaisesti. Osakeyhtiöt, asunto-osakeyhtiöt, osuuskunnat tai yhdistykset eivät ole oikeutettuja hyvitykseen.

Maaliskuussa voimaan astuneen lain mukaan sähköhyvitystä maksetaan tietyille asiakkaille takautuvasti. Lain perusteella hyvitykseen on oikeutettu sähkön loppukäyttäjä, jolle toimitetaan sähkö jakeluverkon kautta ja jonka sähkönmyyntisopimus on yksilöity henkilötunnuksella.

Epäselvyyttä on ollut silloin, jos asiakas ei ole tehnyt sähkösopimusta yksityishenkilönä, mutta käyttäisi sähköä pääasiassa yksityiseen käyttöön. Tämän takia Energiavirasto on selvittänyt viranomaisten kanssa, ovatko yksityiset elinkeinonharjoittajat oikeutettuja sähköhyvitykseen.

Tällä perusteella hyvitys myönnetään

Energiaviraston mukaan y-tunnuksella sopimuksen solminut loppukäyttäjä voi saada hyvitystä, ”jos kyseessä on kuluttajansuojalain mukaan kuluttajaksi luokiteltava luonnollinen henkilö ja hankitusta sähköstä yli puolet on yksityistä käyttöä”. Tämä voi koskea esimerkiksi yrittäjää, joka harjoittaa liiketoimintaa toiminimellä ja pääasiassa kotoa käsin ja on tehnyt kotitaloutensa sähkösopimuksen henkilötunnuksen sijaan y-tunnuksella.

Lain mukaan sähköhyvitystä voi saada, jos kuluttajan arvonlisäverollisen sähköenergian hinta on ollut yli kymmenen senttiä kilowattitunnilta tai asiakkaalla on ollut pörssisähkösopimus vuoden 2022 marras-joulukuun ja vuoden 2023 tammikuun välisenä aikana.

Hyvitystä ei voi saada siitä osuudesta sähkölaskua, joka käytetään elinkeinotoimintaan. Energiavirasto selventää, että hyvityskuukausien aikana sähkönkulutuksesta yli 50 prosenttia on kohdistuttava muuhun tarkoitukseen kuin harjoitettuun elinkeinotoimintaan.

Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan kyseisissä tapauksissa liiketoimintaa, johon liittyy kirjanpitovelvollisuus sekä ammattimaista maatilatalouden harjoittamista.

– Mahdollinen hyvitys ei näissä tapauksissa ole sidottu pelkästään maatalousalalle. Oleellisinta on, että sähkösopimuksen haltijan on oltava kuluttaja, jolla voi yritystoimintaa. Sen takia joudumme arvioimaan, mihin tarkoitukseen sähköä on käytetty, Energiaviraston juristi Jani Kostiainen selvittää.

Puuttuvasta hyvityksestä tehtävä vaatimus sähköyhtiölle

Kuluttajaksi rinnastettavan elinkeinoharjoittajan sähköhyvityksen käsittely ja maksatus eroaa tavallisesta kuluttajasta, joka on tehnyt sopimuksensa henkilötunnuksella. Y-tunnuksella sopimuksen tehneen kuluttajan oikeus hyvitykseen ja hyvityssumma määräytyy Energiaviraston päätöksellä, joka tehdään tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

“Oleellisinta on, että sähkösopimuksen haltijan on oltava kuluttaja, jolla voi yritystoimintaa.”

Jani Kostiainen, Energiavirasto

Ennen Energiavirastolta haettavaa päätöstä Y-tunnuksella sähkösopimuksen tehneen kuluttajan täytyy tehdä sähköyhtiölleen vaatimus puuttuvasta sähköhyvityksestä. Vaatimus tulee tehdä 30 päivän kuluessa sen laskun eräpäivästä, josta käy ilmi puuttuva hyvitys tai virhe. Tämän jälkeen y-tunnuksella sopimuksen tehnyt kuluttaja voi hakea päätöstä hyvityksestä Energiavirastolta.

Energiavirasto julkaisee verkkosivuillaan toukokuun alkuun mennessä sähköisen lomakkeen, jonka kautta y-tunnuksella sopimuksensa tehneet kuluttajat voivat hakea Energiavirastolta päätöstä oikeudesta sähköhyvitykseen ja hyvityksen määrään.

Päätökset voivat kestää

Energiavirasto huomauttaa, että se voi antaa päätöksiä hyvityksen maksamisesta y-tunnuksella sähkösopimuksen tehneille kuluttajille vasta Euroopan komission hyväksynnän jälkeen. Euroopan komissiolla on toimivalta päättää yrityksille tai yritysten kautta myönnettävien tukien soveltuvuudesta sisämarkkinoille. Tarkkaa aikataulua päätösten tekemisen aloittamiseen ei ole vielä tiedossa.

– Odotamme melko suurta määrää hakemuksia, mikä voi viivästyttää käsittelyä, Jani Kostiainen sanoo.