Ennakkoluulot ja oletukset esteenä maahanmuuttajien työllistämisessä – Yrittäjä: Maahanmuuttajien työllistäminen on hankaloitunut

Suomalaisista työnantajista 79 prosenttia palkkaa mieluummin suomalaisen kuin ulkomaalaisen työttömän työnhakijan. Usein palkkaamisen esteenä on täydellisen kielitaidon puute. Alle neljännes on valmis palkkaamaan maahanmuuttajan, jolla ei ole sujuvaa suomenkielen taitoa. Positiivisimmin kieliasiaan suhtaudutaan teollisuudessa.

Vastaajista 48 prosenttia oli sitä mieltä, että kielitaidon pitäisi olla lähes äidinkielentasoinen pärjätäkseen työssä. Näin vastattiin erityisesti sote-alalla sekä rakennusteollisuudessa.

Tiedot käyvät ilmi ELY-keskuksen teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin maahanmuuttajien työllistymistä, työnantajien työllistämishaluja ja mahdollisia esteitä työllistää maahanmuuttajia. Kysely on osa Kotona Suomessa -hanketta.

Kyselyn yhteenvedossa todetaan, että 86 prosenttia yrityksistä on hakenut työntekijöitä viimeisen vuoden aikana. Työpaikkojen täyttäminen on ollut helppoa vain yhdelle viidestä rekrytointeja tehneestä yrityksestä, ja yleisin syy rekrytointiongelmiin on osaavan työvoiman löytäminen.

Eniten työpaikkoja on ollut avoinna sote-alalla, yli 50 henkeä työllistävissä yrityksissä sekä pääkaupunkiseudulla.

Pienyrittäjät tarvitsevat tukea maahanmuuttajien työllistämiseen

Yhteenvedossa todetaan, että on mahdollista, että kielitaito nähdään neutraalina ja oikeutettuna vaatimuksena, vaikka taustalla olisi mahdollisesti jokin muu syy, miksi kyseistä henkilöä ei valita töihin.

Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai on Kotona Suomessa -hankkeen ohjausryhmässä, ja on huolissaan vastausten antamasta kuvasta suomalaisesta työelämästä.

– On paljon töitä, joissa vajavainen kielitaito ei estä hyvän työn tekemistä. Pienyrittäjät tarvitsevat myös tukea maahanmuuttajien työllistämiseen. Esimerkiksi Savon Ammattiopisto on satsannut maahanmuuttaneiden opiskelijoiden tukemiseen tekemällä tiivistä yhteistyöstä yrittäjien kanssa ja tulokset ovat olleet positiivisia, vaikka opiskelijoiden kielitaito on ollut heikko, Manai sanoo.

– On valtava etu saada työntekijä kasvamaan yrityksen tapoihin ja toimintamalleihin, Manai jatkaa.

Alueellinen syrjintä on yleistä

Vastauksista käy ilmi myös, että työnantajat ajattelevat työnhakijalla olevan vaikeuksia sopeutua suomalaiseen työelämään tai että kulttuurierot vaikeuttaisivat työntekoa huolimatta siitä, onko yrityksellä kokemusta maahanmuuttajien työllistämisestä.

Puolessa yrityksistä ollaan sitä mieltä, että maahanmuuttajan lähtömaalla on vaikutusta työssä pärjäämiseen. Lähialueet, kuten EU, Viro ja Pohjoismaat korostuvat lähtömaissa, joilta yritykset mieluiten palkkaisivat työntekijöitä. Yleisimpiä syitä palkata näistä maista ovat käsitykset ahkeruudesta, kielitaidosta ja kulttuurin samankaltaisuudesta. Tämä peilaa myös muiden tutkimusten tuloksia, joiden mukaan Virosta ja Länsi- ja Etelä-Euroopasta muuttaneet ovat työllistyneet parhaiten, kun taas Lähi-idästä ja Somaliasta muuttaneiden tilanne työmarkkinoilla on heikoin.

Alueita, joista ei mielellään palkata työntekijöitä mainitsi vastaajista 29 prosenttia, mitä tutkimuksen tekijät pitävät huomionarvoisena. Käsitys kulttuurin erilaisuudesta korostuu yleisimmissä syissä olla palkkaamatta näistä maista.

– Tämä osoittaa, että syrjintä on rakenteissa ja sitä pidetään hyväksyttävänä. Työntekijät tarvitsisivat tukea, jotta he oppisivat tuntemaan oikeutensa ja uskaltaisivat tuoda väärinkohtelun julki, vaikka kaikkea ei valitettavasti voi todistaa. Työnantajia koskee yhdenvertaisuuslaki, joka velvoittaa meitä kaikkia, Manai sanoo.

Maahanmuuttajat eri yhteiskuntaluokassa

Tulkkipalveluyrityksen ja ravintolan Joensuussa omistava Ali Giray sanoo suoraan, että yhdenvertaisuus ei Suomessa toimi ja useat maahanmuuttajat ovat ikään kuin eri yhteiskuntaluokassa työnhaussa.

Työnantajan työllistämishaluja hankaloittavat käytännön asiat.

– Byrokratia ja viranomaisten kanssa toimiminen vie paljon aikaa ja resursseja. Työtön työnhakija tarvitsee tietynlaisen työn ja toimeentulon, jotta saa oleskeluluvan. Viranomaisille täytyy toimittaa todistuksia kirjanpitäjältä, selvityksiä ja lisäselvityksiä palkanmaksusta. Kaikki nämä vievät sekä työntekijän että työnantajan aikaa, ja jokainen todistus maksaa erikseen. Suomalaiselta työnhakijalta ei kysytä mitään, eikä jälkiselvityksiä tarvita, Giray sanoo.

Myös asiointi pankkien kanssa voi olla ongelmallista, jos ei ole suomalaista henkilökorttia, ja silloin palkanmaksu vaikeutuu. Termit ja kielimuuri viranomaisten kanssa hankaloittaa arkea.

– Elämä on yksinkertaisesti vaikeaa maahanmuuttajalle ja siitä tulee selviytymistä. Arki on hankalaa myös työnantajalle, Giray sanoo.

Hän on huomannut eron viimeisen parin vuoden aikana. Byrokratia ja viranomaisten asenteetkin ovat muuttuneet tiukemmiksi. Se tietysti ruokkii asenteita yleisesti.

– Kaikkien maahanmuuttajien yhtenä ja samanlaisena, yleensä negatiivisena, ryhmänä pitäminen vie mahdollisuuden myös niiltä yksilöiltä, jotka ovat kotoutuneet hyvin ja ovat potentiaalisia työntekijöitä. Tilanne on paljon vaikeampi pääkaupunkiseudun ulkopuolella, Giray sanoo.

Maahanmuuttajat nähdään yhtenä ryhmänä, ei yksilöinä

Tutkimuksen tekijät huomauttavat, että kulttuuri ja kielitaito tuodaan esiin, kun esteitä rekrytoimiselle kysytään, mutta taustalla voi olla syrjiviä tai rasistisia asenteita. Siinä missä ennen puhuttiin ihonväristä ja rodusta kielteisinä asioina, on nykyisin helppo puhua kulttuurista ja etnisyydestä samalla tavalla.

Kulttuurin esittäminen rekrytoinnin esteenä on ongelmallista siksi, että sen avulla niputetaan joukko yksilöitä yhdeksi ryhmäksi, jonka oletetaan kantavan negatiivisiksi käsitettyjä kulttuurisia piirteitä.

Taustalla voidaan nähdä puhetapa, jossa ihmisillä ajatellaan olevan kulttuurillisia ominaisuuksia, jotka oletetaan synnynnäisiksi, pysyviksi ja muuttumattomiksi.

Ei siis nähdä yksilöitä vaan ihmisiä, jotka edustavat esimerkiksi koko maanosaa. Vastaajista 80 prosenttia piti työyhteisöään avoimena monikulttuurisuudelle, mutta vain 32 prosenttia piti hyvänä, että työpaikalla olisi henkilöitä eri kulttuuritaustoista.

– Tämän voi tulkita niin, että työyhteisön ei haluta muuttavan toimintatapojaan erilaisuuden edessä. Vain erilaisuuden odotetaan muuttuvan ja sopeutuvan. Voi myös kysyä, onko monikulttuurisuus asia, johon ajatellaan olevan sivistynyttä suhtautua positiivisesti, mutta käytännön tasolla se ei vielä näy kaikissa työyhteisöissä tasavertaisuutena, yhteenvedossa todetaan.

Monimuotoisuus ruokkii liiketoimintaa

Manai muistuttaa, että monissa tutkimuksissa on todettu monimuotoisuuden ruokkivan liiketoimintaa. Erilaiset käytännöt ja toimintatavat tuovat uusia ajatuksia ja innovaatioita.

– Jos kaikki ajattelevat samalla tavalla ja tulevat samoista taustoista, mistä syntyy uusia ideoita, Manai kysyy.

Hän antaa esimerkin myös siitä, miten monimuotoisuus voi kirittää liiketoimintaa ihan käytännössä.

– Jos asiakaspalvelutehtävissä on yksi venäjänkielinen töissä, hän voi tuoda joukon venäjänkielisiä asiakkaita mukanaan. Tutkimukset osoittavat myös, että asiakkaat haluavat nähdä itseään muistuttavia ihmisiä, jolloin on helpompi ajatella, että tämä palvelu kuuluu minullekin. Se moninaistaa asiakaskuntaa, Manai sanoo.

Giray toteaa, että ennakkoluulot ruokkivat itseään, jos erilaisia ihmisiä ei nähdä työpaikoilla.

– Uutuudenpelko estää kehittymisen, hän sanoo.

ELY-keskuksen tutkimus osoittaa, että työnantajien asenteet ja ennakkoluulot hälventyvät, kun työnantajilla on kokemusta maahanmuuttajista. Vastaajista 62 prosenttia on sitä mieltä, että maahanmuuttajat ovat työntekijöinä yhtä hyviä kuin suomalaisetkin ja 73 prosenttia on valmiita palkkaamaan maahanmuuttajia. Myös kielikysymyksen suhteen ollaan sallivampia ja yritykset ovat valmiimpia palkkaamaan työntekijöitä suoraan ulkomailta.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi