Esitys sote-laista parani lausuntojen jälkeen, mutta parannettavaa jäi vielä – Tarkemmat pykälät ja perustelut kertovat vasta vaikuttavuuden

Sote-uudistus etenee vihdoin kohti loppua vuosikymmenen vääntämisen jälkeen. Lakiuudistuksen tavoit-teena on saatavuus, saavutettavuus, henkilöstöresurssien riittävyys, kustannusten hillitseminen, yhdenvertaisuus ja parempi toimivuus.

Sote-lakiesitykseen tuli yhteensä 804 lausuntoa, joita on käynyt läpi kymmeniä virkamiehiä. Myös Suomen Yrittäjät julkisti helmikuussa ohjelman ja yrittäjäjärjestö sekä useat aluejärjestöt jättivät syyskuussa asiasta kattavan lausunnon.

Lue lisää Aluejärjestöjen toimitusjohtajat lukevat sote-lakiesitystä kauhuissaan – ”Esitys ei ole kestävä maan talouden kannalta”

– Me arvioimme nyt tehtyä esitystä suhteessa sote-ohjelmaamme, tavoitteisiimme ja lausuntoomme. Yrittäjäjärjestöllä on ollut johdonmukainen linja viimeiset kymmenen vuotta. Tavoitteemme voi tiivistää siten, että yksityinen palveluntuottaja olisi samassa asemassa julkisen kanssa, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Jatkossa 22 palveluiden järjestäjää

Iso muutos on se, että järjestäjiä on jatkossa 22, kun niitä aikaisemmin oli 195. Kuntien ja sairaanhoitopiirien alaisuudessa toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistyvät Hyvinvointialueiksi. Jatkossa näitä on siis 21 sekä Helsingin kaupunki.

Lakiesitykseen on tehty täsmennyksiä ja muutoksia lausuntokierroksen jälkeen. Ministerijoukko esitteli niistä tiedotustilaisuudessa tiistaina iltapäivällä.

– Esitys näyttää parantuneen viime näkemästä. Yritysten rooli sote-kentässä on selkeämmin noteerattu. Pitää kuitenkin nähdä pykälät, jotta voi arvioida muutosten vaikuttavuutta. Pakettiin jää korjattavaa edelleen. Esimerkiksi tuottajan ja järjestäjän eriyttäminen olisi palveluiden kehittymisen kannalta todella tärkeää, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Moni asia vaatii vielä tarkempaa tutustumista. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru totesi esimerkiksi, että palveluseteleitä voi käyttää jatkossakin, mutta palveluseteleitä koskevaa lakia uudistetaan.

Anssi Kujala kuitenkin toteaa, että infossa ei vielä tullut tietoon sellaisia muutoksia, että iso kuva lausunnolla olleesta versiosta olisi muuttunut.

– Esimerkiksi lupaus palvelusetelin käyttömahdollisuudesta jatkossakin ei ole uusi linjaus. Me esitimme sitä velvoittavaksi. Myöskään keskeinen vaatimuksemme järjestäjän ja tuottajan erottamisesta ei toteutunut. Odotimme myös selkeää linjausta vertailukelpoisen kustannuslaskennan kehittämisestä.

Esityksen vaikutukset kokonaisuudessaan pk-yritysten toimintaedellytyksiin ja palvelumarkkinoiden kehittämiseen on Kujalan mukaan huomioitu puutteellisesti. Nyt uudistuksesta puuttuu yli 18 000 sote-yrityksen merkitys osana suomalaisten palveluntuottajaverkostoa. Yksityisissä sote-yrityksissä työskentelee 80 000 ihmistä.

Jotain hyvääkin

Suomen Yrittäjät tekee tarkemman analyysin, kun pykälät perusteluineen ovat julkisia ja asiantuntijat ovat tutustuneet niihin. Vasta sitten voi todeta, mitä on todella muutettu.

– Nyt infossa julkistettiin yleisiä huomioita muutoksista. Selvästikin kuitenkin hallituksen neuvotteluissa on pyritty huomioimaan yksityisen sektorin mahdollisuuksia muun muassa joidenkin alihankintaan liittyvien ehtojen osalta. Tämä on hyvä asia, Kujala sanoo.

Muutakin hyvää hän löytää lakiesityskestä ja antaa niistä kehuja.

– Jos esimerkiksi työvoimaksi hankittujen vuokralääkäreitten oikeutta hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoratkaisuihin ei ole tarpeettomasti rajattu, tämä on selkeä parannus lausunnoilla olleeseen versioon. Myös kirjaus siitä, että valmistelussa huomioidaan myös henkilökohtainen budjetti, on hyvä edistysaskel. Näiden vaikutus ja edistyminen jää nähtäväksi, Kujala toteaa.

Lue myös: Ministeri Krista Kiuru sote-uudistuksesta yrittäjille: Rönsyt pois ja sote kerralla maaliin

Yrittäjät pettyneitä sote-ehdotukseen – Anssi Kujala: ”Soteyrittäjien osaamista ei nyt haluta käyttää”

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi