Esko ”Eko” Tuoviselle yrittäjyys antaa mahdollisuuden heittäytyä – tarinoita taiteen ja viihteen avulla

Hämeenlinnalaista Esko ”Eko” Tuovista voi luonnehtia monitoimiseksi yksinyrittäjäksi. Tuovisen puheessa vilahtelee termi ylivilkkaus, kun hän kuvailee itseään. Vilkas savokarjalainen ajautui aikoinaan elävöittämään Hämeen sydänmaita.

Valokuvaus sai hänet asettumaan Hämeenlinnaan. Vanhoilla päivillään valokuvaukseen hurahtanut Tuovinen opiskeli valokuvausta Muurlan opistossa ja sai sittemmin pestin Hämeen Sanomien kesäkuvaajana.

– Tämä on juhlavuosi, huhtikuussa täytän 60 vuotta ja olen elättänyt itseni valokuvauksella 25 vuotta, mies miettii.

Valokuvauksen saralla matka Nepaliin oli käänteentekevä. Kaverilta lainatulla kameralla Tuovinen, vailla aiempaa kokemusta, kuvasi idän ihmeitä ja kotiin palattuaan hän järjesti matkakuvistaan valokuvanäyttelyn.

– Ajattelin, että tämähän on kivaa. Menin suin päin ajattelematta eteenpäin!

Matkan varrella yritystoiminta on monipuolistunut ­ heittäytymällä eteenpäin. Taikuus tuli mukaan kuvioihin sattuman ja kaverin kautta.

– Olin käymässä Savonlinnassa, kun kaverini, taikuri Opa Rissanen esitteli minulle baarissa temppujaan. Tein hänelle vuorostaan pelikorteilla simppelin voltin. Opan innostamana menin seuraavana pääsiäisenä Taikapäiville, ja jo pikkujouluaikaan marraskuussa oli taikurimainokseni lehdessä, Eko Tuovinen kuvailee heittäytymistään taikuuden maailmaan.

Anekdootti kuvaa Tuovisen yrittäjyyttä, jota värittää kyky innostua uusista asioista. Lisäksi hän tykkää viihdyttää muita. Kertoa parhaat tarinat, se oli hänen mukaansa pienikokoisen pojan selviytymiskeino jo lapsuuden porukoissa.

– Yritystoimintani yhdistää viihdettä ja taidetta. Kuolisin johonkin hihnalle tai jos joutuisin tekemään kahdeksasta neljään -töitä. On hienoa luoda jotain uutta ja innostua uusista ratkaisuista.

Valokuvaus on pääasiallinen tulonlähde. Lehtikuvaus on Tuovisen ominta tekemistä. Hän nauttii juttukeikoista yhdessä toimittajan kanssa. Hän kuvittaa toimittajan tuottaman tekstin ja tuo tarinat eläviksi kuvien avulla.

–Tässä työssä työn jälki näkyy nopeasti, se sopii minulle.

Yrittäminen ei ole hänelle itsetarkoitus. Se mahdollistaa tekemisen, joka kiinnostaa. Siinä innostaa vapaus tehdä ja päästä minne vain. Yrittäjän taipaleelta on tarttunut mukaan monia ystäviä. Miinuspuolella on taloudellinen epävarmuus, jota ruokkii töiden sesonkiluonteisuus.

Eko on yksinyrittäjä ja hänen tekemistään leimaa halu pärjätä omillaan. Vaikka yrittäminen on toisinaan yksinäistä, niin Tuovinen on oppinut, että apua saa, kun vain pyytää.

– Ihmiset auttavat mielellään. On vain pyydettävä rohkeasti apua. Myös minä autan muita mielelläni, joten nykäiskää vain hihasta, Tuovinen rohkaisee.

Tuovisen normipäivää on vaikea määrittää, mutta kaikki lähtee liikkeelle aamusta. Joogaa harrastava yrittäjä aloittaa aamunsa yleensä meditoimalla.

– Aamu määrää millainen päivä minulle tulee. Meditointi rauhoittaa aivoaallot alas ja virittää kropan käyntiin.

Eko Tuovinen innostui jo nuorena japanilaisista kamppailulajeista ja samalla hän perehtyi japanilaiseen kulttuuriin kirjallisuuden kautta. Muutama vuosi sitten suomalaisen joulupukkikulttuurin lähettiläs Timo Alarik Pakkanen vihjasi tälle, että Japaniin tarvittaisiin joulupukkia. Tuovinen oli ystävänsä ehdotukselle heti valmis.

– Olin tehnyt aiemmin joulupukkikeikkoja Hämeenlinnassa saadakseni juustoa leivälle. Laitoin joulupukin vermeet päälle, otin kuvan ja lähetin Timolle. Vastaus tuli aika pian: Lapikkaani kelpasivat, kaikki muu menikin uusiksi, Tuovinen kertoo alkutaipaleestaan Japanin valloitukselle.

Ensi reissu toteutui vuonna 2019. Sen jälkeen korona sotki kuvioita, mutta viime jouluna Tuovinen esiintyi joulupukkina Japanissa jo kolmannen kerran. Esiintymisiä on tavarataloissa ja päiväkodeissa sekä erilaisissa joulunajan tapahtumissa.

– Japani on hieno maa. Siellä viihdyn, on turvallista, siistiä ja hyvää ruokaa. Ja joulupukkina olo on ihan rokkitähden hommaa, kun minua viedään tilaisuudesta toiseen tila-autolla ja avustajat häärivät ympärillä.

Ihmisten kohtaamiset jättävät jäljen. Viime reissulla hän pistäytyi vanhainkodissa, jossa tapasi 103-vuotiaan vanhuksen. Tämä oli vuoteenomana, mutta tahtoi tavata joulupukin.

– Kun lähdin hänen luotaan, hän nosti kättään ja heilutti vuoteestaan minulle. Sain myöhemmin kuulla, ettei hän ollut aikoihin pystynyt liikuttamaan edes kättään, Tuovinen kertaa liikuttuneena.

Yhtenä päätyönään Tuovinen pitää valokuvakirjaa Man`s mind, jonka teki nyt jo edesmenneestä isästään Veikko Tuovisesta. Eko käsitteli valokuvatessaan isäänsä lapsuusmaisemissaan Pihlajavedellä ja kirjaa koostaessaan omaa isäsuhdettaan.

– Äiti sai lopulta suostuteltua isän mukaan. Joissain kuvissa isän kanssa on rautakanki. Se kuvaa tuota jäärää. Kirjan tekeminen oli iso työ, mutta siitä tuli hieno kokonaisuus.

Kirjaa tehdessään hän löysi Eino Leinon runot, jotka täydentävät valokuvat kokonaisuudeksi, suomalaisen miehen sielunmaiseman kuvaukseksi.

Nykyisin Eko Tuovinen harrastaa vapaa-ajallaan golfia, joogaa, meditointia ja elokuvia. Yrittäjä rentoutuu katselemalla scifielokuvia, ja nyt hän on löytänyt japanilaiset elokuvat, joita katselee yhdessä kaverinsa kanssa.

– Ne vievät aivan erilaiseen maailmaan.