Finnvera ryhtyy kehittelemään pk-yrityksille vientirahoitusmallia ‒ SY:n Malinen: “Tämä on ollut puute, johon nyt vastataan”

Finnvera ryhtyy valmistelemaan suorien vientirahoitusten myöntämistä pk-yrityksille. Finnveran tekemän selvityksen mukaan suomalaisilta vientiyrityksiltä puuttuvat pienten vientikauppojen rahoituksen työkalut, jotka ulkomaisilla kilpailijoilla on käytössään

Tieto käy ilmi Finnveran teettämästä selvityksestä, johon haastateltiin muun muassa 15 kotimaista ja kansainvälistä pankkia sekä 40 vientiyritystä. Finnvera ryhtyy selvityksen pohjalta valmistelemaan suorien vientiluottojen myöntämistä pienten vientikauppojen vauhdittamiseksi.

‒ Julkinen yritysrahoitus on ihan hyvin toimiva normaalioloissa, mutta suora luotonanto on meiltä puuttunut. Kun julkisen rahoituksen kehittämistä on selvitetty, pk-yritysten suorat vientiluotot ovat olleet keskeinen Suomen Yrittäjien vaatimus. Työ- ja elinkeinoministeriö sekä yritysrahoitusta pohtinut työryhmä on kuullut meitä ja ymmärtänyt perusteet. Tämä on ollut puute, johon Finnveran valmistelu nyt vastaa, ja asia saadaan liikkeelle, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.

Suomalaiset vientiyritykset ovat tällä hetkellä selvästi ulkomaisia kilpailijoitaan heikommassa asemassa, koska pankkien tarjonta pienten vientikauppojen rahoitukseen on riittämätöntä.

Pohjoismaiset pankit ovat joko vahvasti supistaneet tarjontaansa tai kokonaan vetäytyneet pienten vientikauppojen ostajarahoituksesta. Vain harvalla vientiyrityksellä on pääsy kansainvälisten pankkien palveluihin. Myös moni kansainvälinen pankki on muuttanut regulaation, kannattavuuspaineiden ja maineriskien takia strategiaansa ja lopettanut vienninrahoituksen.

‒ Sääntely on muuttunut niin, että markkinarahoittajien, kuten pankkien ja vientiin erikoistuneiden rahoitusyhtiöiden ei enää kannata rahoittaa pieniä yrityksiä. Sääntely vaikuttaa muun muassa rahoittajien riskinottokykyyn, Malinen kertoo.

Ajankohtaista syksyllä 2021

Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilän mukaan tarjonnan puute on myös johtanut vienninrahoitusinstrumenttien ja rahoitusvaihtoehtojen puutteelliseen tuntemukseen.

‒ Useat pk-yritykset joutuvat rahoittamaan ostajia omaa tasettaan käyttäen, mikä on kallista ja rajoittaa tai estää yritysten mahdollisuuksia viennin volyymin kasvattamiseen, Heinilä sanoo.

Monen haastatellun rahoittajan näkemys oli, että valtiollisten vienninrahoittajien rooli kansainvälisen kaupan rahoituksessa tulee entisestään kasvamaan. Viime vuosina useiden maiden vientitakuulaitokset ovatkin markkinapuutteen takia ryhtyneet vientitakuiden ohella vientikaupan rahoittajiksi.

Finnvera on Suomen valtion vientitakuulaitos. Rahoituksen myöntämisen mahdollistaminen edellyttää Finnveran toimintaa ohjaavan lain muuttamista. Lainsäädännön vaatiman ajan myötä suora luotonanto pieniin vientikauppoihin on ajankohtaista arviolta vuoden 2021 toisella puoliskolla.

‒ Kun talous lähtee voimakkaampaan kasvuun ja markkinoita jaetaan uudelleen, on ensiarvoisen tärkeää, että suomalaisilla yrityksillä on käytössään mahdollisimman laaja paletti vienninrahoitusratkaisuja. Samaan aikaan voimme jo rakentaa omia prosessejamme, jotta palvelumme on vientiyritysten saatavilla heti, kun se on lain myötä mahdollista. Siihen saakka yritykset voivat hyödyntää esimerkiksi luottovakuutusta viennin riskien suojaamisessa ja vientikauppojen varmistamisessa. Viennin monipuolistaminen yritysten kannalta turvallisesti on nyt entistäkin tärkeämpää, Juuso Heinilä sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi