Finnveran pääekonomisti: Tavoite 10 prosentin palkankorotuksesta katastrofi kansantaloudelle – ”Käänteelle saa sanoa hyvästit”

Suomen valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera julkisti torstaina Rahoitus ja kasvu -katsauksensa. Finnveran mukaan Suomen talous on vihdoin kääntynyt varovaiseen kasvuun. Finnvera toteaa käänteen olevan seurausta erityisesti viennin suotuisasta kehityksestä, yksityinen kulutus tai investoinnit ovat edelleen taantumassa.

– Odotukset valoisammalle lähitulevaisuudelle ovat suuret, mutta vaarana on, että työehtosopimusneuvotteluilla vesitetään Suomen kustannuskilpailukyky, joka vielä on kohtalainen. 10 prosentin palkankorotustavoite voisi olla katastrofi Suomen kansantaloudelle, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo tiedotteessa.

Tällä hetkellä Suomen kustannuskilpailukyky on Finnveran mukaan kohtalaista verrattuna kilpailijamaihin.

– Mikäli mediassa esitetty 10 prosentin palkankorotustavoite avoimelle sektorille seuraavan kahden vuoden aikana toteutuisi, tarkoittaisi se suuria ongelmia suomalaisille yrityksille ja kustannuskilpailukyvylle. Joidenkin selvitysten mukaan prosentin heikennys kustannuskilpailukyvyssä vähentäisi tavaravientiä lähes saman verran eli suuret palkankorotukset tekisivät talouden kivijalkaan, tavaravientiin, todella suuren loven, pääekonomisti Kotamäki jatkaa.

“Tietty optimismi perusteltua”

Suomalaiset ennustelaitokset ennakoivat tulevalle vuodelle 1–2 prosentin talouskasvua.

– Tietty optimismi on perusteltua varsinkin, kun inflaatiovauhti ja korkotaso ovat normalisoituneet. Usein heikon kasvukauden jälkeen nähdään ilmiö, jossa talouskasvu on lyhyen aikaa poikkeuksellisen nopeaa. Näin oli myös pandemian alkuvaiheen jälkeinen kasvupyrähdys vuonna 2021, Kotamäki sanoo.

Osasyynä Suomen viennin alakuloon on maailmankaupan kasvun hidastuminen sekä keskeisten kauppakumppanien, eritoten Euroopan talouden alakulo. Viimeisimpien tietojen mukaan Suomen vienti kuitenkin vetää taas.

– Kiinteähintaisen viennin määrässä on hädin tuskin ylitetty vuoden 2019 taso. Suunta on kuitenkin oikea, kun sekä tavaroiden että palveluiden osalta lasku on kääntynyt maltilliseksi nousuksi. Palveluissa kasvu on ollut nopeaa ja jatkunut jo kolme vuosineljännestä, tavaroissa kaksi. On siten mahdollista, että vientimarkkinoilla suhdannekäänne olisi jo tapahtunut, joskin elpyminen on vielä heiveröistä.

Haurasta kasvua ajatellen kustannuskilpailukykyä vaarantavat tekijät ovat todellinen huolenaihe. Esitettyjen palkankorotusten toteutuessa Suomen talouden käänteelle saa sanoa hyvästit, Kotamäki toteaa.

Finnveran Rahoitus ja kasvu -katsaukseen voi tutustua tästä.