Fysioterapiayrittäjät pelkäävät lakimuutosta, joka veisi Kela-korvaukset alan pieniltä yrityksiltä – Asettaisi yritykset ja asiakkaat eriarvoiseen asemaan

Leikkaus tulisi voimaan vuoden 2023 alusta lähtien. Sen tarkoituksena on rahoittaa hoitajamitoituksen käyttöönotto.

Sairausvakuutuskorvausta eli niin sanottua Kela-korvausta tai sairausvakuutuskorvausta saa nykymallin mukaan kuusi euroa 45 minuutin fysioterapiasta ja kahdeksan euroa 60 minuutin fysioterapiakäynniltä.

Suomen Yrittäjät ja Kuntoutusyrittäjät ry ovat vedonneet lausunnoissaan korvauksen säilyttämisen puolesta.

SY katsoo, että hallituksen esityksessä ei olla tarpeeksi otettu kantaa ehdotetun mallin kustannuksiin. Yksityinen sektori on pystynyt järjestämään fysioterapiapalvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.

Hallitus on esityksessään todennut, että se kompensoi hyvinvointialueelle yksityiseltä puolelta siirtyviä asiakkaita lisäämällä kymmenen miljoonaa euroa yleiskatteellista rahoitusta hyvinvointialueille.

Tällä hetkellä sairausvakuutuslain perusteella maksettujen fysioterapiakorvausten määrä oli vuonna 2021 noin 7,6 miljoonaa euroa. 65 euron käyntihinnalla rahamäärä ei tule kattamaan valtiolle siirtyviä kustannuksia.

− Pidämme tätä ehdotettua muutosta erittäin huolestuttavan alan yrittäjien, mutta ennen kaikkea ihmisten näkökulmasta. Nykyinen malli on toimiva ja sitä tulisi kehittää edelleen ja laajentaa. Me uskomme vahvasti siihen, että yksityiset toimijat pystyvät järkevällä tavalla tukemaan julkista sektoria siten, että kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hyvinvointipalvelut saadaan järjestettyä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, elinkeinopolitiikan asiantuntija Henrik Wikström sanoo.

Wickström peräänkuuluttaa yhteistyötä.

− Kun hyvinvointialueita muodostetaan, olisi tärkeää löytää toimiva dialogi julkisen ja yksityisten toimijoiden välillä.

Lähete ohjaa kuntoutukseen

Kuntoutusyrittäjät pelkää myös lähetekäytännön tuhoutumista, sillä sitä säätävää pykälää esitetään kumottavaksi. Jotta korvauksen on saanut, asiakkaalla on pitänyt olla lääkärin lähete fysioterapiaan. Kuntoutusyrittäjien tietojen mukaan näiden lähetteiden määrä on miljoona fysioterapiakäyntiä vuodessa. Myös vakuutusyhtiöiden korvaamissa fysioterapioissa on lääkärin lähetekäytäntö.

− Lähetemekanismi on jo integroitu kaikkiin käytössä oleviin potilastietojärjestelmiin. Lähetteellä on ihmisten käyttäytymistä ohjaava vaikutus. Sen kanssa ihminen hakeutuu todennäköisemmin hoitoon, kun itse maksaen se jäänee helposti tekemättä. Ihmiselle määrätty lähete on asiakirja, jonka pitäisi seurata henkilön itsensä mukana OmaKannassa. Nyt näin ei ole, sillä Kantaan kirjaamisvelvoitetta laiminlyödään laajasti, Kuntoutusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Satu Grekin kertoo.

Jos hallituksen esitysluonnos etenee, Kuntoutusyrittäjät esittää, että lähetekäytäntö säilytetään ja että esimerkiksi terveyskeskuslääkäri, sote-keskuslääkäri, sairaalalääkäri tai muu julkisessa terveydenhuollossa toimiva laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö voi ohjata hyvinvointialueen asukkaan hakeutumaan lääkinnällistä kuntoutusta tukevaan hoitoon yksityiselle palvelujen tuottajalle ja myös kirjoittaa tälle lähetteen, mikäli hyvinvointialueen asukas tätä pyytää tai on menettelyyn muuten suostuvainen.

Asiakkaan itse hankkima tai saama täydentävä lääkinnällinen kuntoutus ei estäisi hyvinvointialueen järjestämän kuntoutuksen jatkamista eikä poistaisi hyvinvointialueen velvollisuutta jatkaa järjestämisvastuulleen kuuluvaa hyvinvointialueen asukkaan tarvitsemaa hoitoa.

Asiakkaat ja yritykset eriarvoiseen asemaan

Toinen epäkohta lakiluonnoksessa on se, että se asettaa työterveyshuollon asiakkaat parempaan asemaan kuin muut fysioterapian asiakkaat.

Työfysioterapian ja muun työterveyshuoltona järjestetyn fysioterapian Kela-korvaukset säilyvät ennallaan korvausten ollessa 50−60 prosenttia kustannuksista. Muilta yksityisten fysioterapeuttien asiakkailta korvaus poistuisi.

Ehdotus siis hyödyttää isoja terveystoimijoita, joilla on työterveyshuollon palveluita valikoimissaan, ja heikentää muita yksityisiä fysioterapiatoimijoita.

− Työterveyshuolto ja työterveyshuollon nimikkeet ovat pitkään olleet työmarkkinaosapuolten lempilapsia. Siitä on seurannut epätasa-arvoa työterveyshuoltojärjestelmän piirissä ja sen ulkopuolella olevien kansalaisten kesken, sekä työterveysalan toimijoiden konsolidoitumista. Tämä lakiluonnos syventää juopaa hyödyttämällä suuria terveydenhuollon toimijoita, joilla on työterveyshuoltopalvelut repertuaarissaan, sekä näiden asiakkaita. Asiakas, joka ei pääse fysioterapiaan työnantajan maksamana on jatkossa entistä heikommassa asemassa, Grekin sanoo.