Gallup: Työpaikoilla haluttaisiin sopia enemmän paikallisesti palkoista ja työajoista 

Työpaikalla haluttaisiin nykyistä enemmän sopia palkoista, korvauksista ja lisistä (55 prosenttia), työajoista (52 prosenttia) sekä lomien ja vapaiden ajankohdista (47 prosenttia).

– Tämä on vahva viesti, että paikallista sopimista kaivataan työelämässä enemmän. On hyvä, että hallitus siihen osin vastaa, vaikka uudistus jääkin puolitiehen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. 

– Lisäksi 61 prosenttia työelämässä olevista kannattaa sitä, että työpaikalla pitäisi olla sopimisen vapaus, jos sitä sekä työnantaja että työntekijät haluavat. Siitä huolimatta toisin sopimisen oikeus ei ole hallituksen ohjelmassa. Olisi tärkeää, että hallitus myös edistäisi toisin sopimisen oikeutta, Pentikäinen jatkaa. 

Erityisesti työajoista haluttaisiin sopia useammin kuin vielä tämän vuoden alun kyselyssä. Nyt työnantajaliittoon kuulumattomissa yrityksissä saadaan sopia paikallisesti säännöllisen työajan järjestelyistä, jos työehtosopimus sen mahdollistaa. 

– Työaikalakiin on kuitenkin säädetty parikymmentä sopimisen kieltoa järjestäytymättömille yrityksille, joten ne eivät voi hyödyntää työehtosopimuksessa olevia sopimismahdollisuuksia muilta osin. Kiellot koskevat esimerkiksi lisä- ja ylityöstä maksettavaa korvausta, Pentikäinen sanoo. 

Enemmistö tukee asiaa kaikissa henkilöstöryhmissä ja kaikissa työnantajaryhmissä, myös hyvinvointialueilla ja kunnissa. 

Tutkimuksen aineisto edustaa työelämässä mukana olevia suomalaisia. 1 054 vastannutta ovat työelämässä toimivia työntekijöitä, toimihenkilöitä, johtavassa asemassa olevia, yrittäjiä, lomautettuja ja työttömiä. 

Luottamusvaltuutettu sopivin

Jos työpaikalla sovittaisiin paikallisesti, suosituimmat sopijapuolet työntekijöiden puolesta olisivat koko henkilökunnan valitsema luottamusvaltuutettu (39 prosenttia) tai koko henkilöstö yhdessä (32 prosenttia). Liiton jäsenten valitsemaa luottamusmiestä kannattaisi 19 prosenttia.  

Yli 70 prosenttia haluaa, että työpaikoilla voitaisiin sopia myös ilman ammattiliittoja. Asialla on vahva tuki kaikissa henkilöstöryhmissä ja erilaisilla työpaikoilla. 

– Hyvin moni työelämässä oleva näkee työelämäuudistusten tarpeellisuuden. Moni ymmärtää, että Suomen julkinen talous velkaantuu vaarallista – jopa hallitsematonta – tahtia. Ilman työmarkkinauudistuksia tilanne ei korjaannu, Pentikäinen sanoo. 

– Ammattiliitot luovat vaikutelmaa, että koko työelämä olisi vastaan työmarkkinauudistuksia. Tämä ei pidä paikkansa. Moni myös tukee hallituksen uudistuksia, Pentikäinen sanoo. 

Tuloksiin voi tutustua tarkemmin tästä.