Hallituksen esitys voi olla riski pienille kirjakaupoille – Alan konkari toivoo, ettei kilpailutuksia ratkaista vain hinnan perusteella

Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen oppivelvollisuusiän nostosta, koulutuksen järjestäjän eli kuntien ja kuntayhtymien on kilpailutettava oppimateriaalihankinnat.

Aikaisemmin opiskelijat ovat itse kustantaneet oppikirjat ja suuren osan muistakin oppimateriaaleista itse. Ennen laajennettua oppivelvollisuutta opettajat ovat voineet valita haluamansa oppikirjan. Hallituksen esityksessä edellytetään, että koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opetushenkilöstöä ennen oppimateriaalien hankkimista.

Uudistuksen läpimeno on aiheuttanut pelkoa kirjakaupoissa siitä, jäävätkö kirjakaupat täysin hankintaketjun ulkopuolelle.

Viitasaarelainen kirjakauppias Mervi Rihto pitää lakimuutosta riskinä.

– Sitä se voi olla, jos sopimukset menevät isommille hankintarenkaille. Silloin pienemmät yritykset kärsivät. Oma toiveeni on luonnollisesti se, että alueilla mietittäisiin elinvoimaisuutta. Kuntien hankinnat ovat tärkeitä pienille alueellisille yrityksille.

Kunnat eivät voi suosia lain mukaan kilpailutuksessa oman kuntansa yrityksiä. Rihto pitääkin ensiarvoisen tärkeänä, että yritykset satsaavat tarjouspyyntöihin ja miettivät, mitä etua ne voivat tuoda kilpailutukseen isompiin yrityksiin verrattuna.

– Hinta ei saisi olla ainoa ratkaiseva peruste. On tärkeää miettiä myös palvelua. Voi hyvinkin olla, että paikallisesti asiakkaita pystytään palvelemaan yksilöllisemmin. Tarjouksiin voisi lisätä enemmän palvelunäkökulmaa ja miettiä, voiko yritys tarjota jotain sellaista, johon isompi yritys ei pysty yhtä joustavasti.

Viitasaaren Kirjakaupan yrittäjä on onnistunut usein kipailutuksissa. Hän on huomannut niissä selvän trendin.

– Suuntauksena on, että kunnat ja kaupungit yrittävät nyt saada aikaan pidempiä, 3-5 vuoden sopimuksia. Aikaisemmin kilpailutettiin kerran vuodessa, Rihto sanoo.

Yrittäjät: Vaara keskitetyissä jättihankinnoissa

Suomen Yrittäjät ja Kirjakauppaliitto korostavat, että kilpailutukset on järjestettävä niin, että pk-yritykset voivat olla mukana oppimateriaalihankinnoissa lain edellyttämällä tavalla. Ratkaisuna ovat muun muassa hankintojen jakaminen osiin, useamman sopimustoimittajan valinta ja oppikirjasetelit.

Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittinen asiantuntija Janika Tikkala pitää muutosta merkittävänä kirjakaupoille ja muille oppimateriaalialalla toimiville yrityksille.

– Julkisiin kilpailutuksiin osallistuminen on monille kirjakaupoille, oppimateriaaliyrittäjille ja jakelijoille uusi asia. Moni kokee asian alkuun byrokraattisena. Vuoropuhelu erikokoisten yritysten kanssa, hankintaneuvonta ja mahdollisimman avoin viestintä helpottavat.

Lukion opetussuunnitelman uudet perusteet otetaan käyttöön syksyllä 2021. Siinä koulut voivat aiempaa vapaammin päättää, millaisissa kokonaisuuksissa ne opetuksen järjestävät.

Opiskelijoiden etukäteen tekemät kurssivalinnat voivat muuttua lukio-opintojen aikana. Suomen Yrittäjät ja Kirjakauppaliitto enteilevät, että liikkumavara oppilaitosten tarjoamissa kursseissa ja opiskelijoiden valinnanvapaudessa heikentyy, jos oppimateriaalihankinnat tehdään keskitetysti etukäteen. Järjestöt varoittavat isoista keskitetyistä jättihankinnoista.

Kirjakauppaliiton toimitusjohtajan Laura Karlssonin mukaan paikallisilla kirjakaupoilla on ainain yksi etu.

– Ne pystyvät vastaamaan myös lukuvuoden aikana tapahtuviin muutoksiin koulujen oppimateriaalitarpeissa.

Ratkaisuna oppimisseteli?

Laki julkisista hankinnoista sanoo, että hankinnat on toteutettava ”tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina” ja siten, että pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät tasapuolisesti osallistumaan tarjouskilpailuihin.

– Hankintalaki on selkeä: julkiset hankinnat on toteuttava niin, että pk-yritykset pääsevät kilpailemaan. Nyt kuntien kannattaa arvioida, miten oppivelvollisuuden laajentaminen vaikuttaa yrityksiin ja ottaa se huomioon hankintaa suunniteltaessa, Tikkala sanoo.

Ratkaisuna voi olla myös kunnan opiskelijoille jakama oppimisseteli. Niillä opiskelija hankkii oppimateriaalinsa sopivaksi katsomastaan paikasta ja formaatissa (esimerkiksi kirjana tai diginä), jonka opiskelija kokee tukevan opiskeluaan parhaiten.

– Oppikirjojen hankkiminen oppimissetelillä kannustaisi opiskelijoita myös oma-aloitteisuuteen. Lisäksi se vapauttaisi resursseja koululta ydintekemiseen kirjojen tilaamisen, jakelun ja kierrättämisen sijaan, Laura Karlsson toteaa.

Alalla 26 vuotta toiminut Mervi Rihto on tyytyväinen siihen, että koronapandemian aikana kirjakauppojen arvostus on noussut.

– Toivottavasti nyt hiljalleen ymmärretään se, että kirjakauppa on laajempi kulttuurinen yksikkö. Tuntuu, että tällä hetkellä osassa Suomea kirjakaupoilla menee oikein hyvin, muualla vähemmän hyvin. Koronaepidemian aikana on kuitenkin todettu, että paikalliset lähipalvelut ovat arvossaan. Pieneen liikkeeseen voi tulla turvallisesti asioimaan ja tuotteet ovat silti samanlaisia kuin isommissakin liikkeissä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi