Hallituksen lisäbudjetti poiki huolen veronkorotuksista ja julkisen rahan käytöstä: “Suu puhuu yhtä ja kädet tekevät toista”

Koronakriisin hoitoon liittyvä lisäbudjetti nostaa valtion velanoton tänä vuonna lähes 19 miljardiin. Yrittäjät on huolissaan velkaantumisen kasvutahdista.

– Kyseessä on erittäin vakava velkamäärä, etenkin kun EU:n kautta velkaannutaan lisää. Elämme vahvasti tulevien sukupolvien piikkiin. Tätä laskua maksetaan luottokortilla, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Pentikäinen odotti hallitukselta voimakkaampaa linjausta rakenteellisista muutoksista. Niiden tarvetta painotettiin hallituksen kannanotossa, mutta konkreettiset toimenpiteet jäivät vielä avoimiksi.

– Suu puhuu yhtä ja kädet tekevät toista. Kestävyysvajeen hoitaminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia. Nyt on sellainen pelko, että tilapäiset menolisäykset jäävät pysyviksi. Se tarkoittaisi merkittävää veronkorotusten riskiä. Sellaiseen Suomella ei ole varaa. Veronkorotukset leikkaisivat taloudellista toimeliaisuutta ja yritysten toimintaedellytyksiä.

Pentikäinen ei ole mielissään siitä, että hallitus lykkää rakenteellisia toimenpiteitä tulevaisuuteen.

– Se ei ole vastuullista politiikkaa.

Hän olisi kaivannut selkeitä suuntaviivoja muun muassa paikallisen sopimisen lisäämiseen, lomautuskäytäntöjen joustavoittamiseen, nuorten oppisopimusten helpottamiseen ja ansioturvan uudistamiseen siten, että kaikki maksajat pääsisivät sen piiriin. Lisäksi Pentikäinen toivoo, että syksyllä käynnistyneet työllisyystyöryhmät jatkaisivat työtä työllisyyttä lisäävien toimien puolesta.

– Nyt työllisyysryhmät miettivät enemmän työllisyyttä heikentäviä kuin lisääviä toimia.

Kiitosta hallituksen lisätalousarvio saa siitä, että yrittäjän työttömyysturvan määräaikaa jatketaan muiden kriisiajan määräaikaisten työlakimuutosten rinnalla.

– Tämä on reilu ja oikea linjaus, Pentikäinen sanoo.

”Liikennehankkeissa tarvitaan priorisointia”

Hallituksen lisätalousarviossa on lähes kahden miljardin euron kestävän liikenteen paketti, johon kuuluu muun muassa tie- ja raideliikenteen kehittämishankkeita. Pelkästään raide- ja ratikkainvestointien osuus on yli 600 miljoonaa euroa. Tavoitteena on lisätä päästötöntä liikennettä. Joukkoliikennettä tuetaan muun muassa satsauksilla digitalisaation edistämiseen.

– Liikenneinfraan ja koulutukseen pitää panostaa. Samalla on sanottava, että otamme velkaa vaarallista tahtia ja rahaa menee myös kohteisiin, jotka eivät ole välttämättömiä, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.

– On järkevää aloittaa infrahankkeita, mutta niissäkin on syytä tehdä priorisointia.

Kustannustuessa 200-300 miljoonan vaje

Hallituksen on määrä julkistaa tällä viikolla uutta kustannustukea koskeva lakiesitys. Lisäbudjetin yhteydessä hallitus kertoi, että kustannustukeen varataan 300 miljoonaa.

Kuismanen pitää summaa vahvasti alimitoitettuna.

– Yritysten tilanne uhkaa monella alalla vaikeutua, kun myös vientiteollisuuden ongelmat syvenevät. Kustannustukea tarvitaan enemmän, jotta tuki riittää auttamaan yrityksiä pahimman yli ja säilyttämään työpaikkoja. Summasta puuttuu ainakin 200-300 miljoonaa.

Lisää rahaa tarvitaan etenkin siksi, että Business Finland- ja Ely-tukien ”putki” katkeaa lähiaikoina.

– On paljon yrityksiä, joiden tase ja tilanne on ollut terve vielä maalis-huhtikuun aikana ja jotka ovat sinnitelleet omilla puskureillaan. Nyt kun kassatilanne näissä yrityksissä on heikentynyt, on tärkeää, että ne saavat tukea. Tilanne, jossa kehittämistukiputki katkaistaan, ei ole kansantalouden kannalta hyvä.

Taustalla on hallituksen halukkuus palauttaa Business Finlandin ja Ely-keskusten rooli niiden alkuperäiseen toimintaan. Työn alla oleva kustannustuki tulee korvaamaan kehittämistuet. Kuismasen mukaan järjestys on nurinkurinen.

– Suomen yrittäjien näkemys on ollut koko ajan se, että olisi pitänyt aloittaa kustannustuella ja jatkaa kehittämistuella. Nyt monella yrityksellä on sellainen ongelma, että yritys on hakenut selvittämistukea ja tehnyt huolellista selvitystyötä. Nyt kun tuki katkeaa, voi tulla kiire ja se voi näkyä hakemuksen tasossa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi