Hallitus haluaa eroon öljykattiloista, laajensi kotitalousvähennystä – siivousalan yrittäjä toivoo vastaavaa kädenojennusta

Hallituksen kehysriihessä tehtiin päätös kotitalousvähennyksen laajentamisesta energiamuutosremontteihin, joissa kotitalous luopuu öljylämmityksestä. Taustalla ovat Suomen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet.

Lämmitystapamuutoksia tuetaan korottamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2250 eurosta 3500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Muutos on voimassa vuosina 2022–27.

– Hallitusta moititaan monesta asiasta, mutta tämä on erittäin hyvä päätös. Kaiken kaikkiaan asiakkaan valinnanvara lisääntyy ja kysyntä kiihtyy, sanoo energiaremontteja tekevän Tom Allen Senera Oy:n toimitusjohtaja Johan Holma.

Parhaillaan tarjolla olevalla energia-avustuksella on silläkin pyritty vauhdittamaan luopumista öljylämmityksestä. Kotitalousvähennyksen laajentaminen tuonee alalle lisää vipinää.

– Energia-avustuksella on hankittu etenkin ilma-vesilämpöpumppuja, joiden hankinnassa työn osuus on pieni ja laitteiden osuus suurempi. Työn kustannuksiltaan selvästi kalliimpi maalämpö ei ole sen takia saanut yhtä suurta suosiota. Kotitalousvähennyksen muuttaminen vaikuttanee maalämmön kysyntään positiivisesti, Holma jatkaa.

Ilmalämpöpumppuala on menestynyt korona-aikana muutenkin hyvin. Olemme aikaisemmin kertoneet alan yrittäjän tilanteesta.

Holman johtamassa yrityksessä kasvu on ollut vauhdikasta. Työntekijämäärä on kasvanut keskimäärin kymmenellä joka vuosi. Tällä hetkellä henkilöstöä on 95.

Ala saattaa saada lisää vetoapua, jos kotitalousvähennys koskee jatkossa myös muita energiaremontteja. Hallitus päätti kehysriihessään käynnistää ensi syksynä selvityksen siitä, miten laajentaminen voisi olla mahdollista muihin energiaremontteihin ja taloyhtiöremontteihin.

Siivousalan yrittäjä odottaa vastaavia parannuksia

Siivousala ei ainakaan vielä saa vastaavia parannuksia kotitalousvähennykseen. Alan yrittäjän mukaan vähennyksellä on ollut alalle ratkaiseva merkitys.

– Siivousala on rakennettu täysin kotitalousvähennyksellä. Jos sitä ei olisi, siivouspalveluita ostettaisi pimeiltä markkinoilta ja tutuilta. Jos halutaan jatkossakin veroeurot valtion kassaan, kustannustuen olemassaolo on tärkeää, Koti Puhtaaksi Oy:n yrittäjä Henri Haho sanoo.

Haho viittaa Sitran tekemään tutkimukseen, jonka mukaan 60 prosentin korvaustaso olisi optimaalinen siivousalalle. Tällä hetkellä korvausprosentti on 40.

Kehysriihessä väläyteltiin prosenttiosuuden nostamista myös siivouspalveluissa, mutta toisin kävi.

– Olisi lisäksi tärkeää, että omavastuu poistuisi, jolloin pienituloiset ja eläkeläiset voisivat paremmin hyödyntää siivouspalveluita. Monelle sata euroakin on iso raha.

Hallituksen mukaan kuluvan vuoden budjettiriihen yhteydessä linjataan kaksivuotisesta kokeilusta, jossa kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan merkittävästi, 2250 eurosta 3500 euroon. Samalla korvausprosentti nousisi 40 prosentista 60 prosenttiin.

Hahon mukaan kokeilu olisi syytä laajentaa myös siivousalalle.

– Koen epäreiluna, jos siivousalalle ei tule helpotuksia mutta hoiva-alalle tulee. Kotisiivous iäkkäämmän väestön parissa on käytännössä hoivatyötä. Ikäihmiset eivät pysty enää siivoamaan itse, jolloin me pidämme siitä huolta. Jos emme pitäisi, nämä ihmiset eivät kykenisi enää asumaan kotona. Siivouksella on iso vaikutus myös mielenterveyteen.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi