Hallitus lupasi alv-palautuksia ja tukien uusia linjauksia – Yrittäjät: Yleistuen tarve on valtava 

Alkuvuonna 2020 maksettuja arvonlisäveroja aiotaan palauttaa yrityksille. Kyseessä ei ole kuitenkaan avustus vaan alvien ”takaisinlainaus”. Ehtona on, että palautetut arvonlisäverot maksettaisiin takaisin valtiolle kahden vuoden aikana.

– Alv:n takaisinlainaus on tärkeä lisätoimi ja helpottaa erityisesti monien kotimarkkinoilla toimivien yritysten kassatilannetta, Mikael Pentikäinen arvioi.

Alvien takaisinlainauksesta pitää maksaa kolmen prosentin korkoa, kertoi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) Ylen aamussa lauantaina. Hänen mukaansa syynä korkoon on EU-direktiivi.

Jos korko on alempi kuin kolme prosenttia, alvien takaisinlainaus katsotaan valtion tueksi, mikä Lintilän mukaan vaatisi omat menettelynsä ja vaikuttaisi prosessin nopeuteen.

Aiemmin tällä viikolla kerrottiin, että kolmen kuukauden alveja voidaan alkaa palauttaa kesäkuussa.

BF:n ja ELY:n tukia uudistettava

Hallitus keskusteli perjantaina pitkään Business Finlandin ja ELY-keskusten myöntämien yritystukien kehittämisestä. Työ jatkuu viikonloppuna ja hallituksen odotetaan tiedottavan uusista linjauksista ensi viikolla.

– Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta jaettavia tukia on syytä uudistaa, jotta niitä voidaan käyttää enemmän yritysten kiinteisiin kuluihin, Yrittäjien Pentikäinen toteaa.

– Ne ovat kuitenkin kehittämistukia, jollaisia tarvitaan. BF:n ja ELY:n tukijako on toiminut väitettyä paremmin. Tukea on saanut kuntien kautta jaettava yksinyrittäjätuki huomioiden ainakin 15 000 yritystä. Ne ovat tavallisia hyviä suomalaisia yrityksiä, Pentikäinen huomauttaa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi lauantaina Ylen aamussa, että hallitus jatkaa nopealla aikataululla asetuksen tai ohjeistuksen muutosta tukien jakoon.

– Tavoitteena on, että on mahdollista jakaa paremmin rahaa kassaan eli kiinteisiin kuluihin. Tällä hetkellä laki tai asetukset rajaavat sen molemmilla puolilla, Lintilä kertoi Ylellä.

Yrittäjien Pentikäistä huolestuttaa, että tukijono on pitkä ja etenee yrittäjän kannalta hitaasti. Järjestelmä kuitenkin toimii ja virkamiehet tekevät hyvää työtä.

– Business Finlandin tuissa hylkäysprosentti on noin 20. Moni elinkelpoinen yritys on jäänyt ilman tukea. Siksikin yleistukea tarvitaan, Pentikäinen sanoo.

– Lisäksi kehittämistuki pitää tuoda myös yksinyrittäjien ja niiden verkostojen saataville. Yrittäjäverkostojen liiketoiminta voi olla hyvinkin laajaa, Mikael Pentikäinen painottaa.

Tarvitaan selkeä kokonaiskuva yritystuista

Yrittäjät odottaa hallituksen selkeästi viestittyä kokonaiskuvaa yritystuista.

– On poikkeuksellinen kriisi, joka edellyttää poikkeuksellisia ratkaisuja, jotka huomioivat erityisesti vaikeuksissa olevat. Tarvitaan selkeä suunnitelma talouden avaamiseen, sanoo Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

– Tarvitaan lainarahoitusta, jota on Finnveran takausten lisäämisen, BF:n tuotekehityslainojen ja alv:n takaisinlainauksen myötä saatavilla. Tarvitaan suoraa yleistukea, josta ei ole vielä päätetty. Tarvitaan kehittämistukea, jota on melko hyvin tarjolla. Tarvitaan yrittäjän työttömyysturva, johon on saatu hyvä malli, Pentikäinen listaa.

Hänen mukaansa olennaista on yritysten yhdenvertainen kohtelu toimialarajojen yli. Näistä pitää rakentaa toimiva kokonaisuus.

Yleistueksi sosiaalivakuutusmaksut

Yrittäjät on esittänyt muiden elinkeinoelämän järjestöjen lailla yleistukimalliksi sitä, että valtio maksaisi yritysten ja yrittäjien sosiaalivakuutusmaksuja määräajan. Jos valtio ottaisi vastuulleen kesäkuun alusta vuoden loppuun yksityisen sektorin työnantajien sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksun sekä yrittäjien eläkemaksun, se olisi noin 1,3 miljardin euron yleistuki.

– Tarvitaan yleistuki, joka on vähintään tätä suuruusluokkaa. Tällä tavalla tuki olisi nopeasti jaettavissa ilman suuria haku- ja jakobyrokratioita. Se tukisi myös talouden toipumista. Riittävä yleistuki vähentää myös sektorikohtaisten tukiohjelmien tarvetta, Mikael Pentikäinen sanoo.

Yrittäjät muistuttaa, että tukia ei tarvita vain yritysten ja yrittäjien vuoksi vaan siksi, että koko kansakunta toipuisi kriisistä hyvin ja olisi työpaikkoja myös kriisin jälkeen.

– Mitä enemmän meillä on elinkelpoisia yrityksiä kriisin jälkeen, sitä paremmin ja nopeammin me toivumme ja sitä enemmän on työtä tarjolla, Yrittäjien Pentikäinen sanoo.

Ravintolatuesta ei vielä sopua

Hallitus neuvotteli perjantaina ravintoloiden sulkemisesta johtuvien tappioiden kompensoimisesta. Mallista ei päästy vielä yksimielisyyteen.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ravintola-alalle on mietitty 150 miljoonan euron tukea. Keskusta olisi valmis vain 20 miljoonan tukeen. Alan etujärjestö MaRa on vaatinut 350 miljoonaa.

Ravintolatuen valmistelu jatkuu mallilla, jossa tukea suunnataan ravintoloiden kiinteiden kulujen kompensoimiseen sekä henkilöstön uudelleenpalkkaamiseen. Lakiesitys tästä annetaan eduskunnalle mahdollisimman pian.

Hallitus päätti neuvottelussaan myös lähettää lausuntokierrokselle lainsäädäntömuutoksen väylämaksulain väliaikaisesta muuttamisesta. Väylämaksujen kantaminen lopetettaisiin loppuvuoden 2020 ajaksi, ja alkuvuodesta kerätyt maksut palautettaisiin.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi