Hankintalain uudistus – mahdollisuus vai byrokratian lisääjä?

Sipoon Yrittäjät ry – Sibbo Företagare rf. on antanut lausuntonsa hallituksen valmisteilla olevaan hankintalain uudistukseen. Uudistuksen tavoitteet ovat mielestämme hyviä: avoimuuden lisääminen ja pk-yritysten aseman parantaminen ovat kannatettavia päämääriä. Kuitenkin, kun kuuntelee kuntien näkemyksiä, herää kysymys, onko kyse todellisista huolista vai muutosvastarinnasta?

Sipoon kunnan antamassa lausunnossa korostetaan, ettei uudistus tue hallitusohjelman tavoitteita säästöistä ja kilpailun lisäämisestä. Kunta varoittaa, että inhouse-yhtiöiden rajoittaminen voi nostaa hankintakustannuksia ja lisätä hallinnollista työtä ilman varmuutta pk-yritysten aseman parantumisesta. Tällaiset huolet ovat sinänsä ymmärrettäviä, mutta samalla on syytä kysyä, halutaanko kunnissa aidosti kehittää hankintaprosesseja vai vain säilyttää totutut toimintatavat?

Pk-yrityksille enemmän mahdollisuuksia, ei vähemmän

Sipoon Yrittäjät pitää tärkeänä, että hankintalainsäädäntö tukee pk-yritysten pääsyä markkinoille eikä luo rakenteita, jotka suosivat suuria toimijoita tai julkista tuotantoa. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, siksi olemme esittäneet ratkaisuksi markkinavuoropuhelun lisäämistä ja hankintojen jakamista pienempiin osiin. Näillä keinoilla voidaan aidosti parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin ja tuoda lisää kilpailua markkinoille. Hankintojen pilkkominen pienempiin osiin toisi paremmat mahdollisuudet pienemmille yrityksille osallistua kilpailuun ja avaisi mahdollisesti uusia innovaatioita sekä palveluita.

Kuntien huoli siitä, että kilpailutuksista tulee monimutkaisempia, ei ole täysin perusteeton. Mutta jos hankintoja tehdään pitkällä aikavälillä oikein, avoimuuden lisääminen voi tuoda sekä säästöjä että parempaa palvelua. Jos taas pidetään kiinni vanhoista toimintatavoista ja nojataan inhouse-yhtiöihin, ei pk-yrityksille anneta edes mahdollisuutta tarjota palveluitaan.

Inhouse-yhtiöiden rajoitukset ja markkinoiden toiminta

Sipoon kunta tuo esiin myös, että inhouse-yhtiöt ovat monilla aloilla syntyneet tarpeeseen, koska markkinoilta ei ole löytynyt riittävästi palveluntarjoajia. Tämä voi joissain tapauksissa pitää paikkansa, mutta samalla herää kysymys: onko kyse aidosta markkinapuutteesta vai siitä, että kuntien oma toiminta on sulkenut pk-yritykset ulkopuolelle?

Kunta ehdottaa vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi inhouse-yhtiöiden ulosmyyntirajoituksen poistamista, mutta tämä puolestaan johtaisi tilanteeseen, jossa julkisrahoitteisesti pääomitetut inhouse-yhtiöt voisivat kilpailla vapaasti yksityisten yritysten kanssa. Tämä ei vastaa vapaan markkinatalouden periaatteita eikä täten edistä pk-yritysten asemaa julkisissa hankinnoissa. On tärkeämpää varmistaa, että pk-yrityksillä on todellisia mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin ilman rakenteellisia esteitä.

Tiedonsaanti ja markkinakartoitus avainasemassa

Pk-yritysten kannalta keskeistä on hankintoihin liittyvän tiedon parempi saatavuus ja markkinakartoituksen tekeminen ennen hankintojen käynnistämistä. Siksi Sipoon Yrittäjät toivoo, että markkinavuoropuhelu ja kartoitukset tehdään pakollisiksi kaikissa merkittävissä hankinnoissa. Tämä varmistaisi, että tarjouspyynnöt laaditaan realistisesti ja pk-yritysten osallistumismahdollisuudet huomioiden.

Uudistus ei luonnollisesti saa johtaa tilanteeseen, jossa pk-yritysten asema heikkenee entisestään tai kuntien hankinnat muuttuvat raskaammiksi ilman hyötyjä. Nyt on tärkeää, että hallitus kuuntelee yrittäjien ja kuntien huolia, mutta ei myöskään salli muutoksen vesittymistä pelkän mukavuudenhalun vuoksi. Kilpailu ja avoimuus hyödyttävät kaikkia – myös kuntia ja veronmaksajia.

Tekstin on kirjoittanut Jeanette Broman, Sipoon Yrittäjien puheenjohtaja.