Harri kiinnostui kryptovaluutoista jo vuonna 2011: “Mukava olla mukana kun arvo nousee”

Harri Tapio kiinnostui kryptovaluutoista vuonna 2011. Tuolloin niistä ei juuri mediassa kirjoitettu.

– Kun kuulin ensimmäisen kerran bitcoinista, ymmärsin sen ratkaisevan monta isoa ongelmaa.

Bitcoin ja muut kryptorahat ovat digitaalisia valuuttoja eli käytännössä pitkiä numerosarjoja. Niitä käytetään maksuihin, sijoittamiseen ja uusien palveluiden rakentamiseen, Tapio kertoo.

Tapio on insinööri ja piensijoittaja, joka on käyttänyt viime vuosina aikaa kryptovaluuttoihin tutustumiseen.

Krypto- eli virtuaalivaluutat ovat olleet viime aikoina näkyvästi esillä uutisoinnissa, mutta lähinnä nopean arvonnousunsa ansiosta.

– Olen ollut aina kiinnostunut tekniikasta ja sen takia olen seurannut alaa pitkään. Teknologisessa mielessä virtuaalivaluutat tuovat täysin uudenlaisia mahdollisuuksia palveluihin ja yritystoimintaan, Tapio sanoo.

Bitcoin ei enää ykkönen

Bitcoin oli ensimmäinen virtuaalivaluutta ja sen takia eniten seurattu. Tapio käytti ensimmäisiä bitcoinejaan myös ostamiseen, mutta sittemmin ostokset virtuaalivaluutalla ovat vähentyneet selvästi.

– Se mikä teki bitcoinista alun perin hyvän maksutavan, ei ole enää sen vahvuus. Mielestäni bitcoinin käyttö kuluttajien pienmaksuissa ei ole enää järkevää. Rahasiirrot ovat kalliita ja hitaita verrattuna luottokorttien käyttämiseen. Uudemmat kryptovaluutat toimivat pienmaksuissa huomattavasti bitcoinia nopeammin ja edullisemmin.

Kryptoraha on terminä usein harhaanjohtava, sillä vain osa kryptorahoista on tarkoitettu bitcoinin tapaan pääasiassa maksukäyttöön.

– On paljon virtuaalivaluuttoja, jotka ovat itseasiassa sovellusalustoja eikä niitä ole luotu vain maksuvälineiksi. Näistä suurin on Ethereum, joka on viimeisinä vuosina noussut merkittäväksi sovellusalustaksi, Tapio selvittää.

Mikä ihmeen älysopimus?

Tapio on kiinnostunut ennen kaikkea kryptovaluuttojen käyttämiseen niin sanotuissa älysopimuksissa.

– Uudet sovellusalustat ovat mahdollistaneet muun muassa yritysten rahoituksen kryptovaluutoilla. Yritys voi lanseeraa tietyn määrän kryptovaluuttaa, jota sijoittavat voivat hankkia samaan tapaan kuin osakkeita yrityksen pörssilistautumisessa. Nämä kryptovaluutat voivat esimerkiksi antaa äänioikeuden tai oikeuttaa palvelunkäyttöön tai jopa voitonjakoon. Koko prosessi voi olla automatisoitu älysopimuksiin, jolloin yritys voi valtaosin toimia jopa autonomisesti, hän selvittää.

Älysopimus on etukäteen tehty ja varmennettu looginen prosessi. Tapio vertaa sitä tietokonesovellukseksi, jota ajetaan jaetulla alustalla.

– Yksinkertaisimmillaan älysopimus suorittaa tehtäviä toimintaperiaatteella ”jos tämä tapahtuu tee tuo”. Esimerkiksi asuntokaupassa ostaja ja myyjä voisivat tehdä älysopimuksen, joka siirtää asunnon omistusoikeuden kun maksu on saapunut. Kauppaan ei näin ollen tarvittaisi kolmatta osapuolta vaan maksu kirjautuisi peruuttamattomasti lohkoketjuun.

On arvioitu, että pelkästään finanssisektorilla laajempi siirtyminen älysopimuksiin ja lohkoketjuihin tuo miljardien säästöt.

Mystinen louhiminen

Etenkin bitcoinin kohdalla puhutaan usein louhimisesta. Kyseessä on järjestelmä, jossa järjestelmään liitettyjen tehokkaiden tietokoneiden avulla varmennetaan bitcoin-rahaliikennettä ja yksittäisiä rahasiirtoja ratkaisemalla monimutkaisia algoritmeja. Louhimisesta palkitaan tietyllä osuudella bitcoin-valuuttaa.

– Kun itse tein louhintaa, maksoin isolla osalla palkkioista louhintaan käyttämääni tietokonelaitteistoa, Tapio kertoo.

Louhinta on alunperin onnistunut kotitietokoneilla, mutta nykyisellään tehovaatimukset ovat kasvaneet niin, että tarvitaan erikoislaitteistoa tai suurta määrää laitteita mikäli louhinnasta haluaa merkittävää korvausta. Louhinnasta on tullut entistä enemmän ammattimaista toimintaa.

– Louhiminen on keino varmistaa, että lohkoketju on luotettava ja sen väärinkäyttö ei onnistu. Haittapuolena on globaalilla tasolla massiivinen energiankulutus. Esimerkiksi Ethereum on suunnitelmien mukaan siirtymässä vuoden 2018 aikana pois Bitcoinin kaltaisesta louhinnasta.

Sijoittaisinko bitcoiniin?

Harri Tapio on sijoittanut viime vuosina useaan eri virtuaalivaluuttaan. Hän ei kuitenkaan pidä näitä sijoituksia suuressa roolissa.

– Sijoitusmielessä virtuaalivaluutoilla on takana eksponentiaalista kasvua. Kun unohdetaan vuoden tai kahden horisontti, näkisin että isoissa virtuaalivaluutoissa kuten Ethereumissa on edelleen paljon nousuvaraa. Kyse on kuitenkin hyvin riskisestä teknologiasta, jossa innovatiiviset ratkaisut tai poliittiset päätökset voivat hetkessä muuttaa tilannetta.

Tapio kehottaa sijoitusmielessä virtuaalivaluutoista kiinnostuneita sijoittamaan kohtuudella.

– Sijoitan itse enimmäkseen osakkeisiin ja rahastoihin. Olen varovainen sijoittaja. Jos kryptovaluutoissa on 10 prosenttia kaikista sijoituksista, se on mielestäni vielä kohtuullista.

Harri ei halua paljastaa omaa menestystää kryptosijoittamisessa.

– Silloin kun arvo on noussut kovasti, on ollut mukava olla mukana. Missään nimessä kyse ei ole elämää muuttavista voitoista. Pidän virtuaalivaluuttoja äärimmäisen riskialttiina.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi