Hei, lennetäänkö me?

Lentoliikenne vaikuttaa bruttokansantuotteeseen, työpaikkoihin, verotuloihin, kaupankäyntiin, työvoiman saatavuuteen, tuottavuuteen, innovaatioihin, toimitusketjuihin, investointeihin, yritysten sijoittumiseen, alueen imagoon, matkailuun, syrjäisen alueen elinvoimaan, kuluttajien hyvinvointiin, kriisiapuun, sote-kuljetuksiin, etsintäpalveluihin, huoltovarmuuteen, puolustustoimintaan sekä metsäpalojen torjuntaan. Tämä käy ilmi kahdeksan kauppakamarin teettämästä tuoreesta tutkimuksesta ”Lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset”. Teemaa on aiemmin Suomessa tutkittu yllättävän vähän.

Lentoliikenteen vaikutuksissa Keski-Suomessa ei ole kyse siitä, mennäänkö täältä lentäen päiväseltään Helsinkiin, kun hyvin voi mennä junalla, omalla autolla tai hoitaa asiat etäyhteyksin.

Lentoliikenteen vaikutuksissa Keski-Suomessa ei ole kyse siitä, mennäänkö täältä lentäen päiväseltään Helsinkiin, kun hyvin voi mennä junalla, omalla autolla tai hoitaa asiat etäyhteyksin. Kyse on siitä, osaammeko täysimääräisesti hyödyntää lentoliikenteen mahdollisuudet viennissä, matkailussa, tapahtumissa ja vierailijoiden kutsumisessa ja säilyvätkö nämä mahdollisuudet meillä. Ihmisten, tavaroiden ja palveluiden liikkuminen on keskeistä taloudellisen hyvinvoinnin kannalta. Digitalisaatio ei tätä muuksi muuta, vaikka on toki tuonut uuden tukijalan.

Lentoliikenteen katalyyttiset vaikutukset muille toimialoille ovat valtavat. Kauppakamareiden tutkimuksen mukaan Jyväskylän lentoaseman vaikutusalueella lentoliikenteen aluetaloudellinen merkitys on kokonaisuutena 2,9 miljardia euroa ja 6 810 työpaikkaa. Euroissa vaikutusta on siis 22 Valtran verran! Katalyyttisten vaikutusten arviointimenetelmät kehittyvät koko ajan. Laskentaan liittyy epävarmuutta, mutta kymmenenkin Valtraa olisi jo paljon. Maakuntamme vientitulosta 88 prosenttia on kytköksissä lentoliikenteeseen.

Saavutettavuus kestävän kehityksen periaatteilla sekä kestävä matkailu tulevat nousemaan. Keski-Suomen pitää olla mukana tässä nousussa.

Hyödynnämmekö lentoliikennettä täysimääräisesti? Aikataulut Jyväskylästä eivät tällä hetkellä ole suotuisat, myös siirtyminen kentälle ja sieltä pois pohdituttaa. Kansainväliset vieraat saattavat olettaa jopa metroyhteyksiä, joten kokonaisuus pitää paketoida ja markkinoida hyvin. Tämä kaikki on tehtävissä, kun tahtoa löytyy.

Olisi tuhoisa tie luopua Tikkakosken matkustajaliikenteestä. Sotilasilmailuun kenttää käytetään joka tapauksessa. Valtion täysin omistamalla Finaviallakaan ei luulisi olevan perusteita luovuttaa, vaan laittaa paukut talouskasvupotentiaaliin koko maassa. Tarvitsemme lisää vientiä, kansainvälisiä tiimejä, yritysten pääkonttoreita, matkailijoita, messuvieraita ja asukkaille hyvät yhteydet maailmalle. Yritykset pyrkivät saamaan työntekijät takaisin konttoreihin, koska on havaittu, että liiallinen etätyö johtaa organisaatioiden taantumiseen. Yhteiskunnat laajemminkin katsottuna taantuvat, jos ihmiset eivät liiku.

Entä lentoliikenteen ilmastovaikutukset? Fossiilivapaisiin käyttövoimiin perustuva päästötön lentoliikenne on kehittymässä. Saavutettavuus kestävän kehityksen periaatteilla sekä kestävä matkailu tulevat nousemaan. Keski-Suomen pitää olla mukana tässä nousussa.

Sanna-Mari Jyräkoski, Keski-Suomen Yrittäjät

Kirjoitus on julkaistu myös Keskisuomalaisessa 7.10.2024.

Lisätietoja: 

Sanna-Mari Jyräkoski, sanna-mari.jyrakoski@yrittajat.fi, 050 563 7780