Helsingin pörssi on tuottanut tappiota vuonna 2024 – Ekonomisti antaa neuvon sijoitussalkkuaan miettiville yrittäjille: ”Tempoilulla on huonoja vaikutuksia”

Helsingin pörssiin kuluneen vuoden aikana sijoittaneet ovat saattaneet pettyä pörssin tuottoprosentteihin.

Kotimaisen pörssin kehitystä kuvaava OMX Helsinki GI -indeksi on laskenut vuoden alusta vajaat viisi prosentilla (23.12. tietojen mukaan). Samaan aikaan 600 suurimman eurooppalaisen yhtiön kurssikehitystä kuvaava STOXX 600 -indeksi on noussut runsaat viisi prosenttia. Yhdysvalloissa osakemarkkinat ovat nousseet selvästi enemmän: 500 suurimman yhtiön kurssikehitystä kuvaava S&P 500 on kiivennyt vuoden alusta peräti 25 prosenttia.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus löytää useampia selityksiä Helsingin pörssin heikkoon kehitykseen. Hänen mukaansa taustalla on muun muassa erilainen markkinarakenne.

– Helsingin pörssistä ei löydy tekoäly- tai it-yhtiöitä eli niitä, jotka ovat olleet keskeisessä roolissa tämän vuoden kurssinousussa etenkin Yhdysvalloissa, Brotherus perustelee.

”Suomen pörssi ei ole riittävän iso”

Suomella on ollut pitkään hyvä maine teknologiakehityksen kärkimaana, mutta tämä ei juurikaan näy pörssiyritysten listalla. Suomen kansantalous perustuu edelleen perinteisten toimialojen kuten konepajojen ja metsäyhtiöiden varaan.

Brotheruksen mukaan it-yhtiöihin liittyy ”voittaja vie kaiken” -periaate, joka ei pelaa suomalaisten yhtiöiden pussiin.

– It-bisneksessä saman tuotteen voi siirtää laajasti kaikille markkina-alueille, jolloin keskeistä on, että yhtiö on riittävän iso. Suomen pörssi ei ole riittävän iso keräämään tarvittavia pääomia, jolloin isot it-yhtiöt keskittyvät Yhdysvaltain markkinoille. Osasyy Helsingin pörssin heikommasta kehityksestä liittyy Yhdysvaltain pörssin it-painoon. Toisaalta kotimaiseen pörssiimme liittyy yhtiökohtaisia kysymyksiä siitä, miten Nokia, Neste ja muut pörssin kehityksen kannalta oleellisen tärkeät yhtiöt pärjäävät.

Brotherus ei halua lähteä ennustamaan Helsingin pörssin kehitystä, mutta hän pitää tavoitteena sitä, että se pärjää vähintään yhtä hyvin kuin eurooppalaiset pörssit keskimäärin.

Suomen talouden odotetaan kääntyvän maltilliseen kasvuun ensi vuonna. Ennusteet liikkuvat 1–1,5 prosentin bruttokansantuotteen kasvussa.

– Pörssi ennakoi talouskehitystä. Taloustieteen nobelisti Paul Samuelson on sanonut, että historiallisesti pörssi on ennakoinut yhdeksän edellisestä viidestä taantumasta. Pörssi toki ylireagoi ylös ja alas, mutta kyllä pörssikursseista tiettyä ennustevoimaa löytyy.

Yrittäjien pääekonomistin mukaan Helsingin pörssi ei ole perinteisesti ollut kovinkaan hyvä ennustemittari Suomen bruttokansantuotteen kehityksestä, koska merkittävä osa isojen pörssiyhtiöiden tuloksesta on peräisin Suomen rajojen ulkopuolelta. Näin on muun muassa Nokian ja Koneen kohdalla.

”Yrittäjillä kuten kaikilla kansalaisilla on se taipumus, että sijoitussalkku on liian voimakkaasti kotimaapainotteinen.”

Juhana Brotherus, Yrittäjät

Muistutus hajauttamisesta

Vuoden 2023 joulukuussa tehdyn Yrittäjägallupin mukaan suomalaiset yrittäjät sijoittavat eniten osakerahastoihin ja suomalaisiin osakkeisiin. Niihin luottaa 44 prosenttia yrittäjistä ja yrityksistä. Osakerahastojen osuus on pysynyt suunnilleen ennallaan viime vuodet, mutta suomalaisiin osakkeisiin sijoitetaan selvästi aiempaa vähemmän.

Kotimaisuusaste sijoituksissa on gallupin mukaan laskussa, sillä vielä vuoden 2022 syyskuussa suomalaiset osakkeet olivat suosituin sijoituskohde: Niihin sijoitti 50 prosenttia vastaajista. Myös asuntojen ja eläkevakuutusten suosio sijoituskohteina on vähentynyt.

– Yrittäjillä kuten kaikilla kansalaisilla on se taipumus, että sijoitussalkku on liian voimakkaasti kotimaapainotteinen. Voi olla, että yrittäjillä keskittymäriski on suurempi, koska oma yritystoiminta voi olla riippuvainen isojen kotimaisten yritysten kehityksestä, jos yrittäjä on esimerkiksi osa alihankintaketjua, Juhana Brotherus sanoo.

Ekonomisti kehottaa yrittäjiä varmistamaan sijoitustensa riittävän hajautuksen osakemarkkinoilla. Tämä tarkoittaa myös maantieteellistä hajauttamista.

– Sijoittamisen kultaiset säännöt kannattaa pitää mielessä. Se tarkoittaa riittävää hajauttamista muihin omaisuusluokkiin. Jättäisin pienen siivun myös korkopapereihin. Lisäksi tarvitaan pitkäjänteisyyttä, koska tempoilulla on tyypillisesti huonoja vaikutuksia salkun tuottoon. On myös hyvä kiinnittää huomiota sijoitusten kuluihin.

Jatkuuko teknologiayhtiöiden osakeralli?

Yhdysvalloissa osakemarkkinoiden nousutrendi on ollut pitkälti teknologiayhtiöiden ansiota. Tähän joukkoon kuuluvat myös tekoälyyn keskittyvät yhtiöt.

Brotheruksen mukaan nousutrendi voi jatkua, jos isot teknologiayhtiöt pystyvät jatkossakin tuottamaan riittävää lisäarvoa asiakkailleen.

– Paljon on kiinni siitä, miten esimerkiksi tekoäly kyetään uittamaan yrityksten toimintaan. En ainakaan itse uskaltaisi uida vastavirtaan tässä kehityksessä.

Tammikuussa virallisesti Yhdysvaltain presidentin virkaan astuva Donald Trump on edelleen iso kysymysmerkki myös osakemarkkinoiden kannalta. Valinnan varmistuttua Yhdysvaltain osakemarkkinat kääntyivät voimakkaaseen nousuun.

– Se kertoi siitä, että huolet yritysverotuksen korottamisesta pyyhkiytyivät pois. Toisaalta Euroopassa ja Suomessa toimivien vientiyritysten kurssit laskivat, koska riski maailmanlaajuisesta kauppasodasta ja tuontitulleista kasvoi. Tällä hetkellä osakekurssit perustuvat nykyisiin arvioihin tulleista. Voi olla, että tulleja ei tule lainkaan, tai ne eivät koske kaikkia maita. On myös suuri epävarmuus sitä, reagoiko Eurooppa vastatulleilla.

Brotheruksen mukaan Trumpiin liittyvä epävarmuus on erityisen suuri Suomen kaltaiselle pienelle avotaloudelle.

– Olen itsekin joutunut reivaamaan Suomen kasvuodotuksia alaspäin.