Helsingin Yrittäjät: Hankintalakiin esitetyt muutokset lisäävät julkisten hankintojen avoimuutta ja reilua kilpailua

Helsingin Yrittäjät pitää hankintalain muutosesityksiä hyvin tarpeellisina. Uudistuksessa puututaan kilpailutusten kiertämiseen ja julkisista hankinnoista tulee avoimempia ja reilumpia. Uudistus myös säästää julkisia varoja ja avaa markkinoita.

– Julkisen sektorin hankintojen tulee edistää reilua kilpailua markkinoilla. Tällä tavoin varmistetaan, että julkiset varat käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja samalla kasvatetaan elinvoimaista yrityskenttää koko Suomessa, sanoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala.

Helsingin Yrittäjät on antanut lausunnon esityksestä hankintalain muuttamiseksi työ- ja elinkeinoministeriölle.

Yhden tarjouksen kilpailutuksiin uusimisvelvoite

Hankintalain muutosesityksen mukaan avoimessa menettelyssä olevat julkiset kilpailutukset pitää jatkossa uusia, mikäli niihin tulee vain yksi tarjous. Julkisten hankintojen kilpailutuksista 60 prosenttia saa enintään kaksi tarjousta. Tarjonnan vähyyden vuoksi kansalaiset eivät saa parasta mahdollista palvelua ja hankintahinnat pysyvät korkeina.

– Kilpailutuksen uusimisvelvoitteella kasvatetaan tarjousten määrää ja lisätään kilpailua, mistä on hyötyä niin julkiselle taloudelle kuin yrityksille. Näin voidaan myös vähentää hankintojen räätälöintiä tietyille toimijoille, mikä vähentää muiden yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin, sanoo Helsingin Yrittäjien hankinta-asiamies Pentti Komssi.

– Yhden tarjouksen kilpailutuksen uusimisvaatimus on tervetullut linjaus, sillä se pakottaa kiinnittämään enemmän huomiota hankinnan valmisteluun ja erityisesti keskusteluihin markkinoiden kanssa. Kilpailutus on uusittava, ellei sitä ole valmisteltu huolellisesti tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita noudattaen, toteaa Komssi.

Hankintoja jaettava osiin

Julkiset hankinnat ovat usein niin suuria, että niihin voi tarjota vain muutama yritys – joissakin tapauksissa vain globaalit suuryhtiöt. Hankintalaki velvoittaa jakamaan isot, EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat osiin, jotta osatarjouksia voidaan tehdä. Jakamisvelvoitteen voi nykyisin kuitenkin kiertää perustellusta syystä ja peruste voi olla mitä tahansa, eikä sitä voi haastaa. Tämä estää pk-yrityksiä osallistumasta kilpailutuksiin ja johtaa markkinoiden keskittymiseen. Pitkällä aikavälillä tällainen kehitys nostaa hankintahintoja ja heikentää laatua.

Hankintalain muutosesityksen mukaan EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat tulisi lähtökohtaisesti jakaa osiin. Lisäksi ratkaisusta on jatkossa mahdollista valittaa. Läpinäkyvyyttä parannetaan velvoittamalla hankintayksiköt tekemään suorahankinnoista ja sopimusmuutoksista jälki-ilmoitukset.

– Markkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että hankintoja jaetaan pienempiin osiin, jotta myös pk-yrityksillä on mahdollisuudet tarjota osaamistaan julkiselle sektorille. Tämä on yksi tehokkaimmista keinoista tukea pienten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin ja lisätä tarjontaa, sanoo Tiina Oksala.

Sidosyksiköiden vähimmäisomistus turvaa kilpailua

Kuntien ja hyvinvointialueiden massiiviset inhouse-yhtiöt ovat vallanneet markkinoita yksityisiltä yrityksiltä. Julkiset toimijat omistavat usein vain nimellisen osan sidosyhtiöistä saavuttaakseen inhouse-aseman, mikä oikeuttaa omistajan tekemään hankintoja ilman hankintalain kilpailutusvelvoitetta. Tämä ei ole ongelma vain yrityksille, vaan myös julkiselle taloudelle, sillä tutkimukset osoittavat, että inhouse-yhtiöt ovat usein merkittävästi tehottomampia kuin yksityiset toimijat.

Hankintalain muutosesityksen mukaan julkishallinnon sidosyksiköitä koskevaa sääntelyä täsmennetään siten, että hankintayksikön tulisi omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiöstä, jolta se tekee inhouse-hankintoja. Vaatimus koskee myös sidosyksiköiden tytär- ja sisaryhtiöitä, jotta estetään keinotekoiset järjestelyt sääntelyn kiertämiseksi.

– Inhouse-yhtiöiden omistukselle asetettava vähimmäisomistusraja selkeyttää pelisääntöjä ja estää näennäisomistukseen perustuvat kilpailutusten kiertämiset. Näin varmistetaan, että kilpailu on reilua ja julkisia varoja käytetään tehokkaasti, sanoo Tiina Oksala.

Suomessa on satoja julkisomisteisia inhouse-yhtiöitä, jotka toimivat samoilla markkinoilla yksityisten yritysten kanssa. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat hankkineet omilta yhtiöiltään tukipalveluita ilman kilpailutuksia omistamalla jopa vain prosentin murto-osia yhtiöistä.

Markkinavuoropuhelua yritysten kanssa lisättävä

Markkinakartoitus ja -vuoropuhelu ovat merkityksellisiä hankintaprosessin onnistumisen kannalta. Hallitusohjelman mukaan markkinavuoropuhelun pitäisi olla lähtökohtainen osa hankintaprosessia, mutta lakiehdotuksen mukaan markkinakartoitus olisi pakollinen vain yli 10 miljoonan euron hankinnoissa.

– Laadukas ja onnistunut hankintaprosessi edellyttää vuoropuhelua markkinatoimijoiden kanssa. Markkinakartoituksen tulisikin olla osa kaikkia kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankintoja. Markkinavuoropuhelun sääntelyllä pitää kannustaa entistä avoimempaan yhteistyöhön hankintayksiköiden ja potentiaalisten tarjoajien välillä, sanoo Pentti Komssi.