Helsingin Yrittäjät: Helsingin kaupungin on korjattava yllättävää päätöstään, joka asettaa hoitokotien asiakkaita sekä palveluntuottajia vaikeaan tilanteeseen

Lokakuussa 2020 uudistettu vanhuspalvelulaki edellyttää, että vanhuspalveluiden hoitajamitoitusta nostetaan vuoden 2021 alusta 0,50:stä 0,55:een, ja siitä asteittain vuoteen 2023 mennessä 0,7:ään. Tähän muutokseen myös hoivapalveluita palvelusetelillä tarjoavat helsinkiläiset yritykset olivat varautuneet ja ilmoittaneet kerran vuodessa tehtävästä elinkustannusten korotuksesta asiakkailleen hyvissä ajoin etukäteen viime syksynä.

Joulukuussa hoivapalveluyritykset saivat kuitenkin yllätyksekseen tiedoksi tehostettua palveluasumista koskevan uuden ns. sääntökirjan, johon oli kirjattu inkontinenssikustannusten (vaipat) siirrosta yrityksille ja niiden asiakkaille sekä hoivakotien henkilöstömitoituksen merkittävästä nostosta. Inkontinenssipäätöstään kaupunki korjasi myöhemmin hoivapalveluyrittäjien oikaisuvaatimuksen mukaisesti.

Sen sijaan yllättävää päätöstä henkilöstömitoituksen merkittävästä nostosta kaupunki ei ole useista vaatimuksista huolimatta muuttanut. Kaupunki ilmoitti nostavansa hoivapalvelun palveluseteliasiakkaiden henkilömitoitusvaadetta noin 40 prosenttia – ja aikaa annettiin 3 viikkoa. Tilanteessa, jossa maata vaivaa krooninen hoitajapula ja uusi vanhuspalvelulainsäädäntö antaa kaksi vuotta aikaa lisätä ammattihenkilöstöä. Päätöksestä aiheutuvaa merkittävää kustannusten kasvua yrityksille ja asiakkaille ei päätöksessä ole huomioitu.

Kyse ei ole siitä, että yritykset tai asiakkaat eivät hyväksyisi mitoituksen nostoa. Päätöksestä aiheutuu kuitenkin ongelmia, kun samalla ei huolehdita siitä, että ikääntyneille myönnettyyn palveluseteliin tehdään korotus kustannusten nousua vastaavasti. Nyt moni ikääntynyt asiakas sekä heille palveluja tarjoavat yksityiset hoitokodit ovat joutuneet erittäin vaikeaan tilanteeseen: mitoituksen nosto lisää henkilöstökustannuksia noin 800-1000 euroa kuukaudessa asiakasta kohden, ja asiakkaan lisärahoitusosuus on jo nyt usein korkea.

– Asiakkaistamme osa on jo ilmoittanut joutuvansa etsimään muuta vaihtoehtoa, koska palvelusetelin arvo ei enää kata riittävästi kustannuksia. Tämä merkitsee sitä, että joudumme informoimaan näiden asiakkaiden tilanteesta Helsingin kaupunkia ja kaupunki joutuu sijoittamaan nämä ikääntyneet omiin yksiköihinsä tai sellaisiin yksiköihin, jotka toimivat ostopalvelutuottajina ja joissa kaupungin maksama korvaus on suurempi. Monessa tilanteessa asiakas siis saattaa joutua muuttamaan kodistaan toisaalle. Tämä on ikävää asiakkaiden kannalta ja myös kunnan kannalta. Seurauksena on myös kunnan kulujen nousu, sillä palveluseteli on ollut Helsingille se selkeästi edullisin vaihtoehto verrattuna ostopalveluun ja kaupungin omaan toimintaan, kiteyttää Yrittäjien sote-johtoryhmän puheenjohtajana toimiva Anne Kangas hoivapalveluyrittäjien syvän huolen.

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan tahtotilana on ollut lisätä palvelusetelin käyttöä. Näin ei nyt kuitenkaan tapahdu, kun asiakkaiden oma lisärahoitusosuus kasvaa mitoitusvaateen noston vuoksi kohtuuttomasti. Monilla asiakkaita ei ole enää taloudellista mahdollisuutta valita palvelusetelivaihtoehtoa, mikä uhkaa romahduttaa koko palvelusetelimarkkinan palvelussa ja vähentää ikääntyneiden mahdollisuutta viettää viimeiset kuukautensa itse valitsemassaan paikassa.

Kaupungin päätösprosessit epäselviä

Kaupungin toiminta asiassa on herättänyt yrittäjissä lukuisia kysymyksiä. Sote-lautakunta teki palvelusetelin arvon osalta marraskuussa 300 euron korotuspäätöksen ensimmäistä kertaa lähes kuuteen vuoteen ja paikkasi näin palvelusetelin arvon jälkeenjääneisyyden. Tämän jälkeen virkamiesvalmistelussa päätettiin kuitenkin 1.1.2021 voimaan tulevista sääntökirjamuutoksista, joiden vaikutus palveluiden kustannuksiin on noin kolminkertainen korotukseen nähden. Inkontinenssipäätöstä muutettiin jälkikäteen tammikuussa ja myös sääntökirjan toimeenpanopäätös tehtiin yli kuukausi ilmoituksen jälkeen tammikuussa. Tuolloin uudeksi voimaantuloajaksi ilmoitettiin 1.2.2021. Sääntökirjamuutoksesta ei ole annettu valituskelpoista päätöstä.

Hoitajamitoitus vaihtelee kaupungin palveluissa

Helsinki edellyttää päätöstensä mukaan ostopalvelujen tuottajilta yhtä suurta hoitajamitoitusta kuin vastaavassa omassa palvelussa. Myös muiden laatuvaatimusten kaupunki kertoo olevan samoja omalle ja ostopalvelulle. Vanhuspalvelulain mukaan vuoden 2021 alusta ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista tarjoavissa yksiköissä hoitajamitoituksen tulee olla 0,55.

Ylen 10.2.2021 julkistaman selvityksen mukaan Helsingin kaupungin omien hoivayksiköiden hoitajamitoitukset ovat kuitenkin varsin vaihtelevia. Osassa yksiköitä ne alittavat jopa lain aiemmat 0,5 hoitajan minimivaatimukset.

Yritykset pitävät kaupungin toimintaa pöyristyttävänä

Palveluntuottajat ovat tehneet sosiaali- ja terveyslautakunnalle useita oikaisuvaatimuksia, ja vaatineet muutosta kohtuuttomiin päätöksiin. Toistaiseksi kaupungin vastauksena on ollut, että jos palvelutuottaja ei korotuksia hyväksy, niin palvelun tarjoamisen voi lopettaa.

Hoivapalveluyritykset ovat tarjonneet palvelusetelipalveluita jo vuosia. Yrittäjät pitävätkin kaupungin toimintaa asiassa pöyristyttävänä. Helsinki kutsuu itseään yritysmyönteiseksi kaupungiksi, mutta yrittäjien viimeaikaisten kokemusten valossa se ei sitä todellakaan ole. Yrittäjät ihmettelevät, voiko kaupungissa yksittäinen virkamies päättää näin merkittäviä vaikutuksia aiheuttavasta asiasta – ja kuka sisältöpäätöksen on tehnyt?

Entä miksei yritysten kanssa keskusteltu asiasta etukäteen niin, että ne olisivat voineet varautua muutokseen? Kun yritykset ilmoittivat viime syyskuussa asiakkaille hintojen korotuksista, niissä huomioitiin indeksikorotukset sekä mitoituksen nosto 0,55:een – ei suinkaan noin 40 prosentin henkilöstömitoituksen lisäystä. Moni palveluntuottaja kertoi asiakkailleen tuolloin, että hintoja korotetaan portaittain hoitajamitoitusten muuttuessa.

Sääntökirjan mukaan yrityksellä on 30 vuorokautta aikaa muutosten voimaan tultua irtautua palvelusetelisääntökirjasta, mutta äkillinen irtautuminen jättäisi asiakkaat vaikeaan tilanteeseen. Hoivakoti on asiakkaan viimeinen koti, johon elämänsä loppumetreillä oleva asiakas on sisustanut huoneenvuokralain mukaisesti vuokraamansa oman huoneen ja jossa hänestä huolehtivat tutut hoitajat.

Helsinki ei ole viestinyt muutoksista avoimesti ja kokonaisvaltaisesti yritysten lisäksi myöskään hoitokotien palveluseteliasiakkaille. Asiakkaille tiedotettiin palvelusetelin hinnan korotuksesta, mutta ei sääntökirjan merkittävistä muutoksista, jotka tosiasiallisesti nostavat palvelujen ja sen myötä asiakkaiden kustannuksia. On sanomattakin selvää, että korvaavien paikkojen löytyminen olisi vaikeaa ja että muutto olisi monille asiakkaille kohtalokas.

Kaupungin käsiteltävä asia kokonaisuutena uudelleen

Helsingin Yrittäjät pitää kaupungin toimintaa asiassa monilta osin erikoisena ja huomauttaa, että kaupungin tulee päätöksenteossaan kohdella sote-palvelujen tuottamistapoja sekä kuntalaisia ja palveluntuottajia yhdenvertaisesti keskenään.

– Kaupungin pitää ottaa nyt hoivapalveluyrittäjien ja vanhusasiakkaiden huoli tosissaan ja käsitellä asia kokonaisuutena uudelleen. Joko palvelusetelin arvoa tulee nostaa 0,7 hoitajamitoitusvaateen ja muiden reunaehtojen kustannuksia vastaavaksi tai muuttaa henkilöstömitoitusvaade portaittain nousevaksi vanhuspalvelulain mukaisesti, vaatii Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala.

Helsingin Yrittäjät pitää myös tärkeänä, että kaupunki ottaa kaikissa päätöksissään yritysvaikutusten arvioinnin käyttöön. Erityisesti isoista muutoksista tulee käydä ajoissa ja aitoa vuoropuhelua yrittäjien kanssa. Yrityksillä on tietoa ja kokemusta siitä, mitä viranomaisten päätökset merkitsevät käytännössä yritystoiminnalle. Näin voidaan ehkäistä toimenpiteitä, joiden mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ei osata riittävästi ennakoida.

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Anne Kangas, Yrittäjien sote-johtoryhmä
p. 040 715 4945, anne.kangas (at) hoitokotipaivakumpu.fi

Toimitusjohtaja Tiina Oksala, Helsingin Yrittäjät
p. 040 548 1104, tiina.oksala (at) yrittajat.fi

Kuva: Anton Sucksdorff