Historiallinen omalääkäriyrittäjä aloittaa Espoossa – Tehtävään valittu lääkäri näkee ison potentiaalin: ”Työstä tulee merkityksellisempää”

Lääkäri Lari Lehtovirta on aloittamassa poikkeuksellisessa tehtävässä Suomen terveydenhuollon historiassa. Viime viikolla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue tiedotti, että alueella käynnistetään yrittäjyyteen perustuva omalääkärimalli. Lehtovirta on Suomen ensimmäinen omalääkäriyrittäjä. Hänen työnsä alkaa 2. joulukuuta Kalajärven terveysasemalla Espoossa.

Valinta tehtiin jo kesällä, mutta työn aloittaminen venyi byrokratian rattaissa.

– Mallin valmistelun, tarvittavien lupien ja Verohallinnon ennakkoratkaisun venymisen vuoksi aloituksessa kesti oletettua pidempään, Lehtovirta kertoo Yrittajat.fille.

Verohallinto tiedotti tekemästään ennakkoratkaisusta viime viikolla. Sen mukaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen omalääkärimalli täyttää yrittäjyyden tunnusmerkit.

Lehtovirta toimii omalla toiminimellä, jolla hän on laskuttanut töitään myös aikaisemmin pitäessään sivutoimista yksityisvastaanottoa vakituisen työsuhteensa lisäksi. Enimmäkseen Lehtovirta on työskennellyt perusterveydenhuollon lääkärinä työsuhteessa.

– Halusin hakea pilottiin mukaan, sillä se tarjosi hienon mahdollisuuden osallistua perusterveydenhuollon kehittämiseen ja täysin uudenlaisen toimintamallin luomiseen. Yrittäjäpohjaisen omalääkäriyden hyödyt potilaalle, lääkärille ja hyvinvointialueelle oli heti helppo nähdä. Olen myös varsin yrittäjähenkinen ihminen, joten senkin puolesta hanke tuntui omalta, 4,5 vuotta sitten lääkäriksi valmistunut Lehtovirta perustelee.

Potilasväestön koko on aluksi noin 1 1000 ihmistä. Se on linjassa Lääkäriliiton suosituksen kanssa yhden lääkärin asiakaskunnan koosta.

Tästä omalääkärimallissa on kyse

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen omalääkärimalli on pilottihenkinen kokeilu, jota arvioidaan jonkin ajan päästä. Mallia on tarkoitus kehittää siitä saatujen kokemusten perusteella.

– Ja lennostakin, Lehtovirta sanoo.

Omalääkärimalli on yleisesti käytössä muun muassa Norjassa ja Tanskassa, missä siitä on saatu hyviä kokemuksia.

Omalääkärimallissa sama yleislääkäri vastaa tietyn väestön hoidosta pitkäaikaisesti. Omalääkärin ”vastuuväestöön” kuuluva asukas tapaa aina saman lääkärin asioidessaan terveysasemalla. Potilasväestön koko on aluksi noin 11 000 ihmistä. Se on linjassa Lääkäriliiton suosituksen kanssa yhden lääkärin asiakaskunnan koosta.

Lehtovirran työhön omalääkärimalli tuo uusia piirteitä verrattuna aikaisempaan: Hänen parinaan toimii omahoitaja.

– Sovimme kahdestaan työnjaon ja esimerkiksi sen, miten asiakkaan hoidon tarpeen arviointi järjestetään. Voimme rakentaa työpäivämme niin kuin parhaaksi katsomme ja päättää, miten pitkä vastaanotto kunkin potilaan kohdalla on tarpeen. Pyrimme varaamaan kullekin potilaalle mahdollisimman sopivan vastaanottoajan. Vain mielikuvitus on rajana siinä, miten yhteistyötä voidaan kehittää.

“Kun tiedän, että sama potilas palaa minun vastaanotolleni, voimme käydä läpi hoitoa ja säätää sitä tarpeen mukaan.”

Lari Lehtovirta, yksinyrittäjä

”Työstä tulee merkityksellisempää”

Vastaanotot pyritään järjestämään mahdollisimman usein paikan päällä Kalajärvellä, jotta Lehtovirta voi tutustua asiakkaisiin kasvotusten.

– Kun opin tuntemaan vastuuväestön, työnteko nopeutuu huomattavasti. Kun olen aikaisemmin hoitanut samaa potilasta, hänen kanssaan ei tarvitse lähteä alusta liikkeelle. Voin aina palata omiin kirjauksiini kyseisestä potilaasta.

Lehtovirta pitää omalääkärimallin etuna myös hoidon sujuvaa jatkumista.

– Kun tiedän, että sama potilas palaa minun vastaanotolleni, voimme käydä läpi hoitoa ja säätää sitä tarpeen mukaan. Työstä tulee merkityksellisempää, kun opin tuntemaan potilaita. Se luo mahdollisuuden luottamuksellisen potilas-lääkärisuhteen syntymiselle. Potilaan kannalta tämä tulee toivottavasti näkymään hoidon parempana saatavuutena ja nopeampana hoitoon pääsynä.

“Tässä voi käydä jopa niin, että yksittäisen lääkärin ansiotaso paranee, mutta hyvinvointialueen kokonaiskustannuket laskevat, jolloin veronmaksajien rahaa säästyy.”

Emil Heinäaho, ylilääkäri

”Perusterveydenhuolto ei toimi erityisen hyvin”

Lähimpänä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen omalääkärikokeilua on 1990-luvun Kela-korvaukseen perustunut malli, jossa potilas sai korvausta sairaanhoitokuluista käydessään saman, itselleen valitsemansa yleislääkärin vastaanotolla.

– Meidän mallimme eroaa siinä, että julkinen sektori ostaa palvelun, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ylilääkäri Emil Heinäaho kertoo.

Hyvinvointialue järjesti viime kesänä julkisen hankinnan omalääkäriyrittäjän tehtävästä. Kilpailutukseen ilmoittautui runsaat kymmenen lääkäriä, mutta yksikään ei jättänyt tarjousta. Heinäaho neuvotteli mallista kunkin kiinnostuneen lääkärin kanssa. Lopulta vain Lari Lehtovirta oli valmis tekemään sopimuksen.

– Lopputulos oli ymmärrettävä, koska mallin kohdistui vielä kesällä paljon epävarmuustekijöitä. Lääkäreitä mietitytti oma toimeentulo ja se, miten Verohallinto suhtautuu malliin. Moni lääkäri ei ollut valmis lähtemään mukaan, koska pelkäsi kokeilun loppumista.

Heinäaho on vakuuttunut siitä, että pilotti tulee toimimaan.

– Yrittäjävetoinen omalääkärimalli on yleisin tapa järjestää hoito muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Ainoa haasteemme on sovittaa malli suomalaiseen järjestelmään. Täällä perusterveydenhuollon palvelut on vuosikymmeniä järjestetty työsuhteisilla lääkäreillä. Nykyinen perusterveydenhuolto ei toimi erityisen hyvin, ja siksi siihen on pakko tehdä isoja muutoksia.

Heinäahon mukaan nyt käynnistyvällä mallilla pyritään houkuttelemaan kokeneita lääkäreitä perusterveydenhuoltoon. Nykyisen järjestelmän haasteena on hänen mukaansa se, että etenkin kokeneet lääkärit hakeutuvat mieluummin muihin tehtäviin.

– Kokeneempien lääkärien osuus on laskenut. Tässä voi käydä jopa niin, että yksittäisen lääkärin ansiotaso paranee, mutta hyvinvointialueen kokonaiskustannukset laskevat, jolloin veronmaksajien rahaa säästyy. Yrittäjävetoinen malli on hyvin kustannustehokas tapa organisoida hoidon palvelut.

Odotuksissa selvä rahallinen säästö

Viime keväänä mediassa kerrottiin Oulun Tuiran terveysasemalla pilotoidusta omalääkärimallista, joka toi selviä säästöjä silloiselle Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille. Kyseisessä mallissa pitkäaikaisille asiakkaille nimettiin oma työsuhteessa toiminut lääkäri. Heinäahon mukaan kokeilun tulokset puhuvat puolestaan.

– Erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä laski 10 prosentilla. Oulussa nähtiin myös, että laboratorion käyttö vähentyi, koska lääkäri kohdensi hoidon paremmin ja hoidon päällekkäisyys vähentyi.

Myös Länsi-Uudellamaalla odotetaan, että erikoissaaranhoidon käyttö voi vähentyä 10–15 prosenttia. Tällä hetkellä hyvinvointialueella käytetään vuosittain 100 miljoonaa euroa perusterveydenhuoltoon ja 660 miljoonaa erikoissairaanhoitoon. 

– Jos erikoissairaanhoidosta lähtisi 10 prosenttia, perusterveydenhoidon budjettiin ilmestyisi 66 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialue: Mallia laajennetaan

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tavoitteena on laajentaa omalääkärimallia nopealla aikataululla uusilla omalääkäreillä. Asukas saa tiedon mahdollisesta omalääkäristään asioidessaan terveysasemalla seuraavan kerran. Jos asukas ei jostain syystä halua kuulua omalääkärin vastuuväestöön, hän voi jatkaa terveysaseman asiakkaana kuten ennenkin.

Hyvinvointialueen mukaan omalääkärin vastuuväestöön kuuluvan asukkaan asiakasmaksut ovat samat kuin muidenkin asukkaiden.