Hoitajien vaatimien palkankorotusten hinta kansantaloudelle olisi liian suuri – Ekonomisti: Se avaisi Pandoran lippaan

Hoitajien työriidassa on käynnissä uusi vaihe. Hoitajia edustavat Tehy ja Super peruivat hoitajalakon toisen vaiheen, jonka oli määrä alkaa keskiviikkona. Sen sijaan järjestöt valmistelevat nyt joukkoirtisanomisia, joiden yksityiskohdista ei ole kerrottu julkisuudessa tarkemmin.

Irtisanomiset ovat olleet työkalupakissa myös aikaisemmin. Vuoden 2007 vastaavassa työtaistelussa tuhannet hoitajat sanoivat itsensä irti vaatiessaan palkankorotuksia. Tuolloin irtisanomiset eivät kuitenkaan ehtineet astua voimaan ennen sovun löytymistä.

Järjestöt vaativat merkittäviä korotuksia hoitajien palkkoihin. Jos vaatimukset toteutuisivat, palkat nousisivat viiden vuoden aikana 3,6 prosenttia peruskorotusten lisäksi. Sairaanhoitajan peruspalkka nousisi MTV Uutisten mukaan viidessä vuodessa nykyisestä noin 2 546 eurosta 3 346 euroon.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen arvioi, ettei Suomella ole varaa näin suuriin korotuksiin.

– Nyt ei pidä toistaa sitä virhettä, joka tehtiin vuonna 2007. Silloin päädyttiin julkisen sektorin ylisuuriin palkankorotuksiin talouden kilpailukykyyn nähden. Ei ole perusteita sille, että julkinen sektori määrittäisi palkankorotusten tason tai ylipäänsä olisi Suomessa palkkajohtajan asemassa.

“Nyt ei pidä toistaa sitä virhettä, joka tehtiin vuonna 2007.”

Mika Kuismanen, Yrittäjät

Selvitys paljasti pienet erot palkoissa

Työriidan ympärillä vellovassa keskustelussa on kyse ennen kaikkea siitä, millä mahdolliset palkankorotukset rahoitetaan. Lisähaastetta vallitsevaan tilanteeseen aiheuttaa kiihtyvä inflaatio, jonka arvioidaan nostavan ruuan hintaa tämän vuoden aikana jopa kymmenellä prosentilla.

– Jos ja kun muista julkisen sektorin osista ei kyetä säästämään, ainoaksi keinoksi palkkojen rahoittamiseen jäisi lisävelan ottaminen tai veronkorotukset, eikä se ole alkuunkaan järkevää, Kuismanen huomauttaa.

Palkkavertailu Suomen julkisen sektorin ja yksityisen sektorin välillä osoittaa, että julkisen sektorin ansiotaso ei ole niin heikko kuin moni luulee.

Vuonna 2020 julkaistun, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan samanlaista työtä tekevien palkat ovat yksityisellä sektorilla 2–3 prosenttia kuntasektorin palkkoja paremmat. Naisten palkoissa ei selvityksen havaittu ollut juurikaan eroa eri sektoreiden välillä. Miehillä yksityisen sektorin palkat olivat sen sijaan noin 6–7 prosenttia korkeammat.

Selvityksessä havaittiin, että pääosin kuntasektorille keskittyvällä terveys- ja sosiaalialalla kuntasektorin palkat ovat jopa jonkin verran yksityistä sektoria paremmat.

Suomen kilpailukyky vaakalaudalla

Mika Kuismasen mukaan hoitajien vaatimusten mukaisten palkankorotusten toteuttaminen aiheuttaisi hankalan kierteen.

– Se avaisi Pandoran lippaan. Heräisi kysymys, miten käy muiden julkisten sektorin alojen kuten opettajien, lääkäreiden ja lastentarhanopettajien palkkojen. Pitäisi olla paremmat perustelut sille, että nimenomaan hoitajien palkat poikkeavat muista aloista ja ovat erityisen huonossa asemassa verrattuna muihin julkisen sektorin työntekijäryhmiin. 

Suurten palkankorotusten uhkana on ekonomistin mielestä merkittävä kilpailukyvyn heikkeneminen. Sen seurauksena Suomen kansantalous olisi merkittävästi heikommassa tilanteessa.

– Tällaisen toimenpiteen jälkeen julkista sektoria ei pystyttäisi sopeuttamaan. Järkevintä olisi päästä palkkasopuun sillä tasolla kuin muillakin aloilla ja miettiä hoitoalan neuvotteluissa rakenteellisia ratkaisuja, joilla ammatin työoloja ja ammatin houkuttelevuutta voidaan tulevaisuudessa parantaa.