Hoitotakuu tiukkeni kahteen viikkoon – Yrittäjät: ”Palvelusetelit käyttöön ehdottomasti”

Perusterveydenhuollon sairaanhoidon hoitoon pääsyä koskeva sääntely muuttui syyskuun alussa. Hoitotakuun aikaraja on jatkossa kaksi viikkoa eli lääketieteellisesti tarpeelliseksi todetun perusterveydenhuollon kiireettömän sairaanhoidon ensimmäinen hoitotapahtuma on järjestettävä arviointia seuraavien 14 vuorokauden aikana.

Suomen Yrittäjien johtajan Harri Jaskarin mukaan selkeät vaatimukset kirittävät sekä yksityisiä että julkisia toimijoita. 

– Tällä hetkellä kiireettömän hoitoon pääsyn ajat vaihtelevat muutamasta tunnista jopa 70 vuorokauteen jopa samalla paikkakunnalla riippuen siitä, kuka on palvelun tuottaja, Jaskari sanoo. 

Lokakuusta alkaen julkisen terveydenhuollon palveluntuottajien on julkaistava perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn enimmäisaikojen toteutumisen tiedot verkkosivuillaan toimintayksiköittäin kuukausittain, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL aiemmin tällä viikolla.    

Suun terveyden osalta hoitotakuu lyheni syyskuun alussa neljään kuukauteen. Marraskuun 2024 alussa suun terveyden hoitotakuu lyhenee edelleen kolmeen kuukauteen.

Ratkaisuna palvelusetelit

Suomen Yrittäjien johtajan Harri Jaskarin mukaan henkilöstön saatavuus ja kustannukset ovat tekijöitä, jotka on otettava huomioon nykyisessä taloustilanteessa.

– Nyt on nopeasti avattava hallitusohjelmassa luvattu julkisen sektorin terveydenhuollon kustannustaso vertailukelpoisesti yksityisen sektorin kanssa, Jaskari vaatii. 

Yksityinen sektori on valmis auttamaan hoitotakuun toteuttamisessa.

– Nopean hoitoon pääsyn edistämiseksi tulisi ehdottomasti ottaa palvelusetelit käyttöön, Suomen Yrittäjien sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, yrittäjä Anne Kangas sanoo.

– Palveluseteli olisi myös myönnettävä aina, jos hoitotakuuaika ylittyy, Kangas jatkaa. 

Esitykseen liittyi myös kannanotto siitä, että hyvinvointialueiden tulisi muutoksen vuoksi kasvattaa avohoitokapasiteettiaan vastaavasti. Suomen Yrittäjien kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen pitää tätä kestämättömänä.

– Hyvinvointialueiden tulisi ennemmin ottaa palvelusetelit laajasti käyttöön ja ostaa palvelua yksityisiltä palveluntuottajilta, Matikainen sanoo.