YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Hoiva-alan yrittäjät: Hallituksen kaavailema seitsemän päivän hoitotakuu on täysmahdottomuus ilman yritysten palveluita
Yrittäjäjärjestö ajaa Soten monituottajamallia, jossa julkinen terveydenhuolto, yritykset ja yhdistykset tukisivat ja kirittäisivät toisiaan tehokkuudessa ja laadussa. Yritysten roolin pienentäminen vahingoittaisi myös julkista sektoria.
Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta on työstetty jo vuosia, mutta valmista mallia ei ole saatu aikaan. Tavoitteena hallituksella on, että hoitoon pääsisi seitsemässä päivässä.
Sote-alalla toimivat yrittäjät eivät usko, että seitsemän päivän hoitotakuu toteutuisi ilman yritysten tarjoamia palveluita.
– Se ei toteudu mitenkään edes vuosien kuluttua. Jo nyt odotusajat ovat joissakin tapauksissa pitkiä. Alalla on jo nyt työvoimapula, joten jos yritykset rajataan palveluntarjoajista pois, hoitotakuu on täysmahdottomuus, Kotihoidon ja kotisairaanhoidon palveluita Päijät-Hämeen ja Kainuun alueella tarjoavan Hoitavan yrittäjä Pietari Heikkilä sanoo.
Monituottajamallissa asiakas saa valita
Suomen Yrittäjien kanta on se, että hoitotakuu saavutetaan vain luomalla monituottajamalli, jossa asiakkaita ohjataan yritysten tarjoamiin palveluihin, kolmannen sektorin, kuten yhdistysten ja säätiöiden tuottamiin palveluihin sekä julkiseen terveydenhuoltoon.
Kun sote-palvelut siirtyvät aikanaan maakunnille, käy huonoimmillaan niin, että vain julkisesta tuotannosta huolehditaan.
– Jos kilpailua ei ole, yrittäjät eivät voi auttaa asiakkaita tai kirittää julkista sote-tuotantoa paremmalla laadulla tai tehokkuudella, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.
Yrittäjät linjaa helmikuussa julkistetussa Yrittäjien sote -ohjelmassaan, että maakunnalle pitää asettaa vastuu sote-markkinoiden toimivuudesta huolehtimisesta. Se tarkoittaa, että asiakkaalla pitää tavallisimmissa palveluissa olla valinnanvaraa siinä, missä asioi.
– Asiakas voi valita hoitopaikkansa esimerkiksi sen perusteilla, mistä vapaa aika löytyy nopeimmin. Aikojen saatavuus on selvitysten perusteella yleisin syy, minkä perusteella asiakas tekee päätöksensä, Kujala sanoo.
Suomessa on 18 197 sote-yritystä. Alalla työskentelee yhteensä 400 000 työntekijää, joista 80 000 työskentelee yrityksissä. Suomen yrittäjien jäseninä on 3 500 sote-yrityksiä.
Sote-uudistus vaikuttaa kaikkiin yrittäjiin ja heidän läheisiinsä sote-asiakkaina. Siksi yritysten näkemyksellä sote-uudistukseen on väliä.
– Nämä yritykset tarvitaan, jotta hyvinvointipalvelut saadaan tuotetuksi, varsinkin, kun hoivan kysyntä vain kasvaa, Kujala sanoo.
Luvut auki
Pirkanmaalla toimivan Hoivapalvelu Valkokullan yrittäjä Riikka Salakari toivoisi, että julkisen ja yksityisen sektorin kustannuksia arvioitaisiin avoimesti. Tutkimusten mukaan julkinen sektori ei tuota palveluita tehokkaammin tai edullisemmin kuin yksityinen.
– Olen yrittänyt omassa kunnassani saada lukuja nähtäväksi, mutta vastaus on ollut, että niitä ei voi saada, koska ei tiedetä yrittäjän tekemää voittoa. Eihän siitä ole kyse, vaan siitä, mitä palvelu maksaa kunnalle, Salakari sanoo.
Hänkään ei usko, että julkisella sektorilla olisi resursseja tuottaa palveluita yksin.
– Kaikki tukevat toisiaan. Jos yritysten rooli palveluntarjoajana pienenisi, julkinen kassa kärsisi, kun yritysten maksamat verotulot pienenisivät, Salakari muistuttaa.
Palvelusetelin rajoitukset hankaloittavat hyödyntämistä
Sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetään 20-24 miljardia euroa vuodessa. Palveluseteleiden osuus tästä summasta on yksi prosentti.
Molemmat yrittäjät ovat huolissaan ja pettyneitä palvelusetelin käytön kehitykseen. Asiakkaan valinnanvapautta on supistettu ja monissa kunnissa käyttöehtoja on kiristetty.
– Kunnissa on eri käytäntöjä siitä, miten seteleitä jaetaan. Sen pitäisi olla tasavertaista, eikä viranhaltijoiden päätös. Miten he voivat olla viisaampia kuin omaiset tai asiakas itse? Valinnanvapaus on tärkein juttu, Salakari sanoo.
Myös Heikkilä kokee palvelusetelin käyttöehtojen rajoittamisen huonona asiana. Jos palveluseteli on käänteinen ja sen hintakatto on määritelty, yrittäjä ei pysty kehittämään laatua, kun palvelun hinta on rajattu. Asiakas voi kyllä ostaa lisäpalveluita, mutta se on hankalaa. Kun viranomaiset alkavat liikaa ohjailla palveluiden tarjoamista, järjestelmä kankeutuu.
– Aito valinnanvapaus ja markkinaohjautuvuus toimii parhaiten, Heikkilä sanoo.
Sosiaalipalveluista ei puhuta tarpeeksi
Yrittäjät toki pelkäävät palvelusetelin rajoituksia oman elinkeinonsa puolesta, mutta myös asiakkaan ja hoivan laadun puolesta.
– Meillä on asiakkaina muistisairaita. Me myymme aikaa ja perehtyneisyyttä. Julkisella puolella hoito on toimenpidekeskeistä ja kohtaamiset usein juoksukäyntejä. Hoitajat ovat toki hyviä ammattilaisia, mutta järjestelmä sakkaa. Yksityisellä puolella palvelun vaikuttavuus on hyvällä tasolla, Heikkilä sanoo.
Hänen mukaansa sote-keskustelu pyörii liikaa terveydenhuollon ja isojen yritysten ympärillä.
– Sosiaalipalveluiden, kuten kotihoidon tehostaminen ja sen aito vapauttaminen palvelutuottajille toisi merkittäviä säästöjä kunnille, Heikkilä toteaa.
Elina Hakola
elina.hakola (at) yrittajat.fi
