Hoivakotiyrittäjän ahdinko pahenee – Kulut nousevat rajusti, mutta hintoja voi nostaa vain parilla prosentilla: ”Harkitsemme sopimusten irtisanomista”

Sähkölasku ei ole tällä hetkellä helsinkiläisen Hoitokoti Päiväkummun yrittäjän Anne Kankaan suurin ongelma.

– Asiakkaan loppulaskusta sähkön osuus on melko pieni prosentuaalinen osuus. Paljon enemmän tuntuvat muut kulut.

Hoiva-ala on ollut puristuksissa muun muassa koronapandemian ja työntekijäpulan takia, mutta viimeisen vuoden aikana inflaatio on kouraissut syvältä yritysten taloutta.

Samaan aikaan alan työehtosopimusneuvottelut ovat käynnissä ja Kangas ennakoi, että henkilöstökustannukset nousevat edelleen. Viime vuonna ne nousivat lähes kymmenellä prosentilla.

– Tes-korotusten lisäksi kulurakennetta rasittavat lisääntyneet ylityökorvaukset, hälytyskorvaukset ja erilaiset tehtäväkohtaiset lisät. Ympärivuorokautisessa hoidossa hoitajien ja henkilökunnan palkat muodostavat noin 65 prosenttia liikevaihdosta, Kangas kertoo.

Ylityökorvausten osuus on noussut, koska alalle ei edelleenkään saada riittävästi työntekijöitä.

Alan työehtosopimus on sovittu kahdeksi vuodeksi, mutta tänä vuonna palkat neuvotellaan uudelleen ja Kankaan mukaan näyttää siltä, että muutkin sopimuksen osa-alueet avataan.

– Julkisen sektorin haastava ratkaisu heijastelee meillekin, hän sanoo.

Vuokrakulut nousussa

Lisähuolta aiheuttavat vuokrakustannukset. Kankaan hoivakotiyritys omistaa osan kiinteistöistä, mutta merkittävä osa on vuokralla. Niiden vuokrakehitys on sidottu elinkustannusindeksiin, joka on noussut noin yhdeksän prosenttia.

– Se tarkoittaa, että vuokrakulut ovat nousseet saman verran, yrittäjä pahoittelee.

Henkilöstökustannusten jälkeen yksi hoivakodin suurimmista kulueristä kohdistuu ruokaan. Kankaan yrityksellä on noin 180 asiakasta, jotka kaikki ruokailevat useamman kerran päivässä.

– Ruuan hinnan kallistuminen aiheuttaa valtavia lisäkuluja ateriapalveluihin.

Tällä hetkellä asukkaan ateriamaksu on 706 euroa kuukaudessa.

Kaupunki ei ole korottanut palvelusetelin arvoa

Kangas haluaisi nostaa selvästi kaikkien asiakkaiden palvelun hintaa, mutta läheskään kaikissa tapauksissa se ei ole tällä hetkellä mahdollista. Yksi merkittävä syy on se, ettei Helsingin kaupunki ole korottanut palvelusetelin hintaa yli vuoteen ja aikaisemminkin palveluseteli on ollut alihinnoiteltu.

– Tämä on alan yrittäjille todella haastava tilanne. Palvelusetelillä maksavien takia on todella vaikea vastata hintojen nousuun. Meillä on yksiköitä, joissa lähes kaikki asiakkaat maksavat palveluseteleillä. Esimerkiksi kehitysvammaisten yksikössä kaikki asiakkaat ovat kuntien maksusitoumuksilla.

“Palvelusetelillä maksavien takia on todella vaikea vastata hintojen nousuun.”

Anne Kangas

Kaupunkien sopimuksissa maksimikorotus on Kankaan mukaan pääsääntöisesti kaksi prosenttia. Se ei riitä alkuunkaan, sillä inflaatio kolkuttelee yhdeksää prosenttia. Itse hoitonsa maksavien hinnat ovat nousseet lähelle inflaation tasoa. Joissakin sopimuksissa hinnat ovat kiinteitä vielä tämän vuoden, eli niitä ei voi nostaa ennen ensi vuotta.

– Harkitsemme tällä hetkellä, joudummeko irtisanomaan joitakin sopimuksia kuntien kanssa, koska emme pysty toimimaan nykyisillä hinnoilla.

Vaakalaudalla ovat esimerkiksi alle 65-vuotiaiden ympärivuorokautisen palveluasumisen sopimukset Helsingin kauoungin kanssa. Kankaan mukaan moni iso yritys kuten Attendo on jo joutunut turvautumaan sopimusten irtisanomiseen.

– Julkisten hankintasopimusten hinnankorotuspykälät ovat tällä hetkellä monille yrityksille kohtuuttomia.