Hussein Mohamud, 24, päätti valita polun, joka ei johda rikoksiin: ”Harva toteuttaa elämässään sitä, mihin pystyisi”

Maahanmuuttajayrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on kasvanut, kuten myös maahanmuuttajapalkansaajien osuus palkansaajista. Tämä käy ilmi Pellervon taloustutkimus PTT:n tuoreesta tutkimuksesta.

Maahanmuuttajayrittäjät ovat merkittävä ryhmä erityisesti majoitus- ja ravitsemustoiminnan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan toimialoilla.

Helsinkiläinen 24-vuotias Hussein Mohamud uskoo, että yrittäjyys on vastaus maahanmuuttajien työllistymiseen. Hän perusti ystävänsä kanssa jokin aikaa sitten Fitionled-nimisen markkinointitoimiston, joka keskittyy muun muassa verkkosivujen toteuttamiseen ja yritysten näkyvyyden parantamiseen.

Mohamud saapui Suomeen maahanmuuttajana lapsena ja asui ensimmäiset 12 vuotta elämästään Hämeenlinnassa.

– Nuoruudessani näin läheltä polkuja, jotka olisivat voineet johtaa rikoksiin ja väkivaltaan, mutta valitsin toisin. Päätin keskittyä rakentamaan jotain omaa, ja yrittäjyys osoittautui reitiksi, joka avasi ovia ja antoi mahdollisuuden muokata elämääni.

Maahanmuuttajilla yrittäjyys on yleisempää kuin valtaväestöllä: Vuonna 2022 työllisistä maahanmuuttajista 11,9 prosenttia oli yrittäjiä.

Maahanmuuttajat innokkaita yrittäjiä

PTT:n tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien osuus kaikista yrittäjistä oli 10,5 prosenttia ja palkansaajista 8,6 prosenttia vuonna 2022. Maahanmuuttajien yrittäjätulot ovat olleet muita yrittäjiä suuremmat erityisesti majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä informaatio- ja viestintäalalla, mutta myös teollisuudessa, hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa. 

Maahanmuuttajilla yrittäjyys on yleisempää kuin valtaväestöllä: vuonna 2022 työllisistä maahanmuuttajista 11,9 prosenttia oli yrittäjiä. Valtaväestön vastaava luku oli 9,9 prosenttia. Yrittäjyys on yleistynyt erityisesti Afrikassa, Virossa ja Venäjällä syntyneillä maahanmuuttajilla. Yrittäjien joukossa on yhä enemmän henkilöitä, jotka eivät tienaa lainkaan yrittäjätuloja, mutta saavat palkkatuloja. 

– Elinkeinonharjoittajat saavat pääasiassa yrittäjätuloa, kun taas kevytyrittäjä saa pääasiassa palkkatuloa laskutuspalveluyrityksen kautta. Tulorakenteen muutokset antavat siten viitteitä siitä, että maahanmuuttajien yrittäjyyden yleistymisen taustalla on myös kevytyrittäjyyden yleistyminen”, PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk kertoo.

”Harva toteuttaa elämässään sitä, mihin pystyisi.”

Hussein Mohamud

”Ihmiset hakeutuvat mukavuusalueelle”

Hussein Mohamud on huomannut, että maahanmuuttajat tyytyvät usein pieniin tuloihin ja Kelan tukiin, vaikka monessa olisi potentiaalia esimerkiksi yrittäjäksi.

– Harva toteuttaa elämässään sitä, mihin pystyisi. Nyky-yhteiskunta tuntuu olevan sellainen, että ihmiset hakeutuvat mukavuusalueelle. Pienelläkin ajatusmaailman vaihdolla voi saada paljon aikaan.

Mohamud on päättänyt elää toisin. Hän kertoo tähtäävänsä korkealle.

– Pyrin tekemään asioita täysillä ja vaikka en pääsisi tavoitteeseen, pääsen silti paljon pidemmälle kuin jos en olisi yrittänyt. Yrittäjyys on ollut keino päästä eteenpäin. Se on ollut paras päätös elämässäni, koska sen kautta tiedän, että olen yrittänyt parhaani.

Helsinkiläisyrittäjä neuvoo maahanmuuttajia ja muita nuoria opettelemaan uusia taitoja ja hyödyntämään niitä esimerkiksi omassa yrityksessä.

– Hankittuja taitoja voi myydä muille ihmisille ja kertoa, mitä on itse oppinut. Joka ikinen ihminen on toista parempi jossain asiassa. Maahanmuuttajille tulee välillä kritiikkiä valtaväestöstä ja se voi saada heidät luulemaan, että he eivät pysty mihinkään. Kielitaidon kanssa voi olla välillä haasteita, mutta sekään ei saisi olla este. Kaikki on kiinni asenteesta.

”Osoittautuneet motivoituneiksi”

Suomen Yrittäjien asiantuntija Sonja Antosalo huomauttaa, että 20 vuodessa maahanmuuttajayrittäjien lukumäärä on lähes kahdeksankertaistunut.

– Viime vuoden loppupuolella julkaistun, E2 Tutkimus Oy:n toteuttaman PIKEUS-hankkeen tuloksista käy ilmi, että maahanmuuttajat ovat osoittautuneet motivoituneiksi työntekijöiksi ja esimerkiksi suurten kaupunkien ulkopuolella maahanmuuttajat on avanneet yritykselle mahdollisuuden jatkaa toimintaansa paikkakunnalla, näin ollen turvaten yrityksessä jo työskentelevien suomalaisten työpaikkoja ja alueen elinvoimaisuutta.

Antosalon mukaan eurooppalainen kilpailu osaavasta työvoimasta tarjoaa ulkomaalaisille työntekijöille aiempaa enemmän mahdollisuuksia valita työpaikkansa yritysten ja työskentelymaiden välillä.

– Tästä syystä pk-yritysten on tärkeää kehittää kansainvälistä rekrytointia ja systemaattisesti pohtia yrityksien toimenkuvien mielekkyyttä, työoloja ja johtamista. Sama koskee yrittämisen edellytyksiä. On varmistettava, että Suomessa on hyvät olosuhteet ja tuki yrityksen perustamiselle, kasvulle ja kehittymiselle, yrityskauppoja unohtamatta.

”Kokoaan suurempi merkitys”

PTT:n tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien työnantajayritysten määrä oli selvässä kasvussa vuosina 2013–2021. Vuonna 2021 työntekijöitä työllistäviä maahanmuuttajayrittäjien yrityksiä oli noin 14 000.

Maahanmuuttajayrittäjien yritysten osuus kaikista toimialan yrittäjien yrityksistä on suurin ravitsemustoiminnassa sekä posti- ja kuriiritoiminnassa, johon sisältyvät muun muassa ruokalähetit. Noin puolet maahanmuuttajayrittäjien yrityksistä on yksityistä elinkeinonharjoittamista ja loput osakeyhtiöitä. Suurin osa yrityksistä on kuitenkin nuoria ja hyvin pieniä, alle yhden kokoaikaisen työntekijän mikroyrityksiä.

– Tulokset antavat viitteitä siitä, että maahanmuuttajayrittäjien yrityksillä voisi olla kokoaan suurempi merkitys uusien työpaikkojen luomisessa. Maahanmuuttajayrittäjien mikro- ja pienyritykset ovat luoneet enemmän uusia työpaikkoja verrattuna muiden vastaavan kokoisten yrittäjien yrityksiin vuosina 2014–2019, Henna Busk sanoo.

PTT:n tutkimuksessa tarkasteltiin työllisiä maahanmuuttajia palkansaajina ja yrittäjinä eri toimialoilla. Tutkimuksen rahoittajat ovat Suomen Yrittäjät ry, Suomen Ekonomit ry, Tekniikan Akateemiset TEK, Työeläkevakuuttajat Tela ry ja Insinööriliitto IL ry.