Hyvinvointialan yrittäjä Heikki Marin heräsi keskellä yötä kovaan kipuun – Sairaalassa selvisi yllättävä diagnoosi: ”En osannut reagoida väsymykseen”

Se ei ollut stressiä.

Kun helsinkiläinen hyvinvointialan yrittäjä, fysioterapeutti ja valmentaja Heikki Marin, 37, syksyllä tunsi itsensä tämän tästä väsyneeksi, hän päätti keventää harjoittelua. Ammattilainen luotti siihen, että osaa kuunnella elimistön viestejä.

– Tuntui, ettei normaali kahdeksan tunnin yöuni riittänyt. Nukutti selvästi normaalia enemmän, Marin kertoo.

Mies ei kiinnittänyt tilaansa enempää huomiota, koska työkuormaa oli ollut paljon. Hän kuvitteli, että energiatasot paranevat ennen pitkää.

Näin ei käynyt. Yhtenä päivänä Marinille nousi kuume ilman mitään muita oireita. Lämpöilyä kesti pari päivää.

– Kävin lääkärissä. Siellä katseltiin turvonneita imusolmukkeita ja päätettiin, että niille tehdään tarkempi tutkimus hieman myöhemmin.

Tutkimusta ei ehditty tehdä, sillä seuraavana yönä Marin heräsi kovaan rintakipuun. Vasemmassa kädessä tuntui säteilyoireita, joka nousi leukaperiin asti. Marin vertaa kokemaansa kipua hammassärkyyn.

– Tepastelin vähän edestakaisin, koska luulin oireita närästykseksi. En ollut koskaan kokenut mitään vastaavaa.

Pian oireet kehittyivät pahoinvoinniksi. Marinin mentyä varmuuden vuoksi vessaan hän menetti tajuntansa.

– Seuraava muistikuvani on, että ensihoito koputteli minua hereille. Puolisoni oli soittanut heidät paikalle.

Ensihoito otti sydänfilmin, joka ei näyttänyt normaalilta. Paikan päällä havaittiin vakava rytmihäiriö, ja Marin kiidätettiin Meilahden sairaalaan.

Pahimmillaan vakava rytmihäiriö voi johtaa sydänpysähdykseen tai sydämen vajaatoimintaan. Marinilla kävi tuuri, sillä hän välttyi molemmilta.

”Ilmoittaa herkästi itsestään”

Sairaalajakso venähti kuuteen päivään. Marinilla epäiltiin ensin veritulppaa, kunnes syyksi selvisi myokardiitti eli sydänlihaksen tulehdus. Hänelle tehtiin perusteelliset tutkimukset.

Pahimmillaan vakava rytmihäiriö voi johtaa sydänpysähdykseen tai sydämen vajaatoimintaan. Marinilla kävi tuuri, sillä hän välttyi molemmilta. 

Äskettäin Marin kotiutui. Hengästyttävää liikuntaa hän ei saa harrastaa muutamaan kuukauteen.

– Kevyttä tekemistä saan aloittaa tammikuussa. Suositukset ovat sen osalta muuttuneet, sillä joskus ennen totaalinen liikuntakielto olisi kestänyt pitkään.

Kovaan kuntosaliharjoitteluun Marin saa palata kuitenkin aikaisintaan puolen vuoden päästä. Sitä ennen hänelle tehdään rasitustesti. Sairauslomaa on vuoden loppuun.

– Pystyn jo käymään pienillä kävelyillä. Sydänlihastulehdus ilmoittaa herkästi itsestään, jos kuormitan itseäni liikaa. Käytännössä oireet ovat sydänkipua. Se voi olla myös närästysmäistä kipua rintalastan alla. Kipu voi säteillä vasempaan käteen ja kaulan alueelle, Marin kertoo.

Aktiivista liikuntaa pitkään harrastanut Marin joutuu nyt tottumaan jonkin aikaa rauhalliseen tekemiseen. Onnekseen hänellä on myös muita rakkaita harrastuksia.

– Harrastan perhokalastusta. Nyt olen käyttänyt aikaa perhojen ja vapojen tekemiseen. Saatan käydä tekemässä jonkun pienen työvaiheen, johon menee kymmenen minuuttia. Sitten makoilen pari tuntia ja käyn taas tekemässä jotain.

”Olisi ollut todella vaikea tietää”

Yrittäjänä yhdessä puolisonsa kanssa toimiva Marin voi aloittaa asiakastyön aikaisintaan vuodenvaihteessa, silloinkin kevyesti. 

– Joulukuussa teen käytännössä vain aivan pakolliset työt kuten ohjaan muita yrityksessä työskenteleviä etänä ja kerron, mitä asiakaskäynnit pitää peruuttaa tai siirtää.

Marinille ei ole selvinnyt, mistä sydänlihastulehdus sai alkunsa. Hän oli tehnyt pidemmän aikaa pitkiä työpäiviä, jotka saattoivat venyä 12-tuntisiksi. Rasitusta kertyi myös raskaista kuntosalitreeneistä 2–3 kertaa viikossa.

– Normaalisti treenikertoja on enemmän viikossa, mutta olin jo vähentänyt niitä väsymykseni takia. Epäilen, että olin sairastanut jonkin infektion oireettomana ja se oli kehittynyt sydänlihastulehdukseksi. Oireettomuuden takia en osannut reagoida väsymykseen.

Syksyllä Marinin mielessä kävi myös ylikuntotila, joka näkyy usein väsymyksenä. Sykkeet olivat kuitenkin normaalilla tasolla, joten hän sulki pois ylikuntotilan todennäköisyyden.

– Huomasin kyllä salilla, että en pystynyt treenaamaan aivan samoilla raudoilla kuin normaalisti. Ajattelin, että treenin keventäminen auttaa. Omassa tapauksessani olisi ollut todella vaikea tietää, että rasitus olisi pitänyt lopettaa kokonaan. Olen aikaisemminkin kärsinyt väsymyksestä ja silloin harjoittelun ja työtaakan keventäminen on tepsinyt. Ironista tässä on se, että olen lukuisia kertoja valistanut valmennettaviani siitä, että kehon signaaleja pitää kuunnella.

”Mielestäni treeni kannattaa jättää kokonaan väliin, jos kropassa on pienikin tuntemus, joka voisi viitata esimerkiksi flunssaan.”

Heikki Marin, yrittäjä

Neuvot muille yrittäjille

Oman kokemuksensa jälkeen Marin on entistäkin tarkempi siinä, ettei hän rasita kroppaansa, jos tuntee pieniäkin merkkejä mahdollisesta infektiosta.

– Tiedän asiakkaideni kokemuksista, että useimmiten sydänlihastulehdus tulee sen jälkeen, kun on lähdetty liian aikaisin treenaamaan flunssan jälkeen. Tai siitä, että treenataan silloin, kun infektion ensimmäiset oireet ovat päällä. Kun esimerkiksi kurkussa tuntuu jotain.

Marin korostaa, että merkittävä osa oireista saattaa mennä ohi vain sillä, että treeniä kevennetään tai ei treenata lainkaan.

– Mielestäni treeni kannattaa jättää kokonaan väliin, jos kropassa on pienikin tuntemus, joka voisi viitata esimerkiksi flunssaan. On hyvä tiedostaa, että flunssa iskee kovempaa päälle, jos sitä ruokkii tekemällä treenin väärässä paikassa. Silloin vastustuskyvyn saa varmasti alas.

Yksilölliset erot määrittelevät paljon, miten herkästi keho kuormittuu stressitekijöistä. Marinin mukaan esimerkiksi parisuhteen ongelmat tai työstressi voivat näkyä nopeasti fyysisessä harjoittelussa ja sitä kautta nostaa merkittävästi elimistön kokonaiskuormitusta.

Muita yrittäjiä hän neuvoo varautumaan mahdollisiin terveydellisiin kriiseihin ajoissa.

– Ei ole sellaista ihmistä, jolle totaalinen pysähdys terveysongelman takia ei olisi mahdollinen. Pienyrittäjä on usein itse vastuussa kaikesta. Silloin ei ole välttämättä mietitty, mistä raha tulee, kun työnteko keskeytyy. Minulla oli tukena kassapuskuri, jonka turvin kestämme 1–2 kuukaudenkin sairausloman. Yrittäjän kannattaa miettiä, mitä tehdään, jos yrittäjä itse tai työntekijä joutuu jäämään sairauslomalle.

Marin neuvoo automatisoimaan mahdollisimman monen yrityksen prosessin kuten uutiskirjeet ja laskujen maksamisen.