Hyvinvointialueet syntyivät sote-uudistuksen kautta – tulevaisuudessa yksityisen ja julkisen sektorin palveluntuottajien yhteistyö tulee korostumaan

Pirkanmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa 1.1.2023 osana valtakunnallisen sote-uudistuksen täytäntöönpanoa. 

Jaakko Herrala on kesällä 2022 Pirkanmaan hyvinvointialueen muutosjohtajan tehtävistä eläköitynyt sote-alan pitkän linjan asiantuntija. Hän on ollut mukana sote-alan uudistamis- ja johtamistehtävissä jo lähes 20 vuoden ajan, eli aivan sote-uudistuksen alkumetreiltä saakka. Uudistamis- ja johtamistehtäviä edeltänyt yli 20 vuoden kokemus sosiaali- ja terveysalalla asiakas- ja potilastyön parissa on antanut Herralalle perspektiiviä suomalaisen järjestelmän heikkouksista ja vahvuuksista sekä järjestelmän uudistamistarpeesta, johon tuoreen lakimuutoksen sekä uudistusten on tarkoitus vastata. 

– Menemättä yksityiskohtiin voidaan sanoa, että viimeinen 20 vuotta on ollut aikaa, jolloin meidän toimintaympäristömme ja yhteiskuntamme on muuttunut. Sote-puolellakin on ollut haasteena se, että emme ole pysyneet perässä näissä muutoksissa. Emme ole saaneet tämän 20 vuoden aikana riittävästi lakiin perustuvia uudistuksia. Tämä on viimeinen vaihe, jolloin jotain täytyy tehdä, Herrala toteaa. 

Sote-uudistus on jatkumoa jo 15–20 vuotta sitten alkaneelle trendille, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisessa on turvauduttu myös yksityiseen puoleen. Toisin sanoen käytössä on ollut monituottajamalli, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että sote-palvelut tuotetaan julkisten ja yksityisten sekä eri kolmannen sektorin palvelun tuottajien, kuten ikäihmisten palveluasumista tuottavien yritysten kanssa yhteistyönä. Monituottajamalli on ollut tärkeä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaamisen että alan pk-yritysten elinvoimaisuuden näkökulmasta.

-Esimerkiksi Pirkanmaalla lähes puolet sosiaalihuollon palveluista ovat yksityisen sektorin tuottamia, Herrala kertoo. Monituottajamallin taustalla on ollut eri kuntien tarvitsemat lisäresurssit sote-palveluiden turvaamiseksi ja kilpailutuksen avulla saavutetut taloudelliset hyödyt.

Vastuun siirtyminen kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä valtiolle sekä hyvinvointialueille muuttaa yritysten toimintaympäristöä 

Hyvinvointialueiden myötä monituottajamallin aikana solmitut sopimukset siirtyvät kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille. Samalla sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen rahoitusvastuu siirtyi kunnilta valtiolle. Uudistuksen seurauksena jopa eduskunnan tasolla pystytään päättämään aikaisempaa paremmin siitä, miten sosiaali- ja terveyspalveluja yhteiskunnassamme rahoitetaan. Vuonna 2023 sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus valtion budjetista on yli 20 miljardia euroa.  Jatkossa kansallinen hallitusohjelma määrittelee tavoitteet myös sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiselle. Vastuu näiden tavoitteiden toteuttamisesta, eli palvelujen järjestämisestä käytännössä, on kuitenkin hyvinvointialueilla. Siellä päätökset tekee aluevaltuusto. 

Muutokset sote-palveluiden rahoituksessa ja järjestämisvastuussa aiheuttavat muutoksia myös palveluiden hankintaan ja niiden kilpailutusstrategioihin. Tämä ei välttämättä tarkoita, että jatkossa kaikkien palveluntarjoajien olisi kyettävä tarjoamaan palveluja koko hyvinvointialueen laajuudella. Muutoksiin on kuitenkin syytä varautua. 

– Kun hyvinvointialue pohtii kilpailutusstrategiaa, tulisi sen miettiä, onko järkevä kilpailuttaa jokin palvelukokonaisuus Pirkanmaan laajuisena vai pitäisikö se kilpailuttaa pienemmissä paloissa, jolloin seudullisuus ja alueellisuus tulisi paremmin huomioitua, ja pienet yrityksetkin pääsisivät paremmin mukaan kilpailutuksiin. Se voisi olla mahdollisuus pitää tämä valtava ihmismäärä täällä mukana, koska sote alan pk-yrityksissä on valtavasti työvoimaa, Herrala pohtii.

Uuden lain hyväksymisen jälkeen sote-uudistuksen täytäntöönpanoon ja hyvinvointialueisiin siirtymiseen annettiin aikaa vain puolitoista vuotta. Tässä aikaikkunassa ei ole vielä ollut mahdollista tehdä uusia kilpailutuksia ja palvelusopimuksia, vaan sairaanhoitopiirien ja kuntien solmimat sopimukset on siirretty hyvinvointialueille. Tämän vuoksi yritysten on syytä varautua tulevaisuuden kilpailutuksiin, kun nykyiset kuntien ja sairaanhoitopiirien solmimat sopimukset tulevat päätökseen. Yhtenä keinona pk-yrityksille menestyä kilpailutuksissa isompia toimijoita vastaan olisi Herralan mukaan tarjota palveluja yhdessä muiden palveluntarjoajien kanssa ja hankkia sitä kautta kilpailuetua.

–  Nyt sanoisin, että pienten yritysten kannattaa tässä kohtaa ehdottomasti pohtia kumppanuutta, jossa yksi tarjoaa jotakin osaa, toinen jotain toista ja siitä koota palapeli, joka tuo uusia mahdollisuuksia myös pk-yrityksille, Herrala toteaa.

Pirkanmaa uudistusten edelläkävijänä

Sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden yhteydessä on puhuttu paljon julkisen sektorin in-house-yhtiöistä. Pirkanmaalla yhtiöittäminen on aloitettu jo kauan ennen sote-uudistuksen voimaan astumista ja sitä kautta on haettu yritysmaailman ketteryyttä osaksi julkisten palvelujen tuotantoa. 

–  Esimerkiksi erikoissairaanhoidossa tekonivelleikkaukset on yhtiöitetty Coxaan ja sydänsairauksien hoito Sydänsairaalaan (Tays Sydänsairaala Oy), Herrala summaa. 

Jaakko Herralan mielestä Pirkanmaa erottuu muista Suomen hyvinvointialueista päätöksentekokyvykkyyden ja rohkeiden ratkaisujen ansiosta.

–  Päättäjät ja sairaanhoitopiiri ovat ottaneet täällä rohkeita askelia. Ei ole haluttu jäädä tuleen makaamaan, vaan vähän etukenossa viedä asioita eteenpäin ja näyttää muulle Suomelle, mallia että hei, me kykenemme, Herrala kehuu. 

Vakiintuneita in-house-yhtiöitä Pirkanmaan hyvinvointialueella ovat Pirte Oy työterveyshuolto, Tuomi Logistiikka Oy, Pirkanmaan Voimia Oy, Sakupe Oy, Monetra Pirkanmaa Oy, Istekki Oy sekä Una Oy. In-house- yhtiöt ovat tuottaneet palveluja yli kuntarajojen. Tästä huolimatta siirtyminen hyvinvointialueille muuttaa palvelukenttää, koska näiden in-house-yhtiöiden lisäksi kunnat ovat tuottaneet näitä palveluja itse tai ostaneet niitä muilta, usein yksityisiltä palveluntuottajilta.

–  Hyvinvointialueisiin siirtymisen myötä alueille jää kaksi mahdollisuutta, joko tuottaa palvelut omien yhtiöiden kautta tai kilpailuttaa ne ja hankkia ulkoa. Tämä puolitoista vuotta on kuitenkin liian lyhyt aika laittaa kaikkea uuteen kuosiin, Herrala täsmentää. 

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön merkitys korostuu tulevaisuudessa

Jaakko Herrala kokee, etteivät monituottajamalli ja in-house-yhtiöt ole suoraan ristiriidassa keskenään. Hän korostaa, että in-house-yhtiöiden muodostaminen ei tarkoita yritysten sulkemista markkinan ulkopuolelle. Tämä johtuu siitä, että in-house-yhtiöt hankkivat suuren osan palveluistaan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta.

– Monesti tässä keskustelussa unohtuu, että in-house-yhtiöt ovat erään tyyppisiä hankintayksiköitä, jotka kokoavat useampia alueita yhteen tehden isompia hankintoja ja hakemalla hintaetua kilpailuttamalla ulkoa. En ehkä niin paljon pelkäisi yritysmaailmassa, että tämä sotkee tätä markkinaa, koska nämä yhtiöt hankkivat sieltä, täältä ja tuolta, Herrala muistuttaa.

Ratkaisuja sote-palvelujen tuotannon haasteisiin Jaakko Herrala lähtisi hakemaan julkisen ja yksityisen puolen yhteistyön kautta. Markkinavuoropuhelujen järjestäminen hyvinvointialueiden ja yritysten välillä olisi tässä avainasemassa. 

–  Hyvinvointialueet eivät tule pärjäämään tulevaisuudessa yksin. Ne tarvitsevat yksityistä ja yksityisiä toimijoita. Usein ajatellaan, että nyt kaatuu iso määrä yrityksiä. Se ei kuitenkaan ole mahdollista, koska nytkään ei ole henkilöstöä riittävästi. Me tarvitsemme sekä yksityisen että julkisen puolen henkilöstöä, yhdessä tehden, Herrala korostaa. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden tarpeiden ennustaminen on muuttunut yhä haastavammaksi. Globaalit ilmiöt, epidemiat, muuttoliikkeet ja uusien teknologisten mahdollisuuksien käyttöönotto vaikuttavat palveluiden järjestämiseen. Tulevia kilpailutuksia silmällä pitäen Jaakko Herrala korostaa yhtä asiaa:

–  Kotiläksyjä pitäisi tehdä nyt ja rajusti ja ruveta miettimään, miten minä pärjään tässä kelkassa mukana ja pystyn tarjoamaan niitä asioita, mitä hyvinvointialue tarvitsee. Se vaatii jokaiselta yritykseltä uuden tyyppisen strategian tekemistä.

Jaakko Herrala arvioi, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudistamisessa päästään tavoitteisiin aikaisintaan vuonna 2030. 

– Tämä vajaa 10 vuotta tässä on siis edelleen valtavaa muutoksen aikaa, Herrala summaa. 

Teksti: Elli-Noora Nieminen & Eija Ranua

Kuva: Eija Ranua

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 11.2.2023