Hyvinvointialueiden palveluiden saatavuus ratkaiseva yritysten sijoittautumisessa – työterveyspalvelut ostetaan yksityisillä toimijoilla

Noin 40 prosenttia pohjoissavolaisista työnantajayrityksistä on sitä mieltä, että hyvinvointialueiden palveluilla on merkitystä miten yritykset tulevaisuudessa sijoittuvat tietylle paikkakunnalle, saavat työvoimaa yrityksiin ja ovat houkuttelevia työpaikkoja.

-Tulos ei yllätä, arvioi Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren. -Saamme jatkuvasti yrittäjiltä viestejä siitä, että sote-palveluilla on tulevaisuudessa entistäkin suurempi merkitys yritysten sijoittumispäätöksiin ja samalla työvoiman keskittymiseen tietyille alueille. Terveyspalvelut ovat ratkaiseva asia kuntien ja alueiden elinvoimalle, painottaa Aikio-Tallgren.  

Savon Yrittäjien jäsenkyselyyn vastasi helmikuun aikana 213 yrittäjää. Kyselyssä kysyttiin yritysten työterveyspalveluista sekä laajemmin yrittäjien hyvinvoinnista ja terveydestä ja hyvinvointialueiden merkityksestä yritysten omiin työterveyssopimuksiin.

Hyvinvointialueiden palveluiden saatavuudella merkitystä työterveyspalveluihin – pienissä kunnissa ei palvelun tarjoajia

Työnantajayrittäjistä lähes puolet (45 %) ja yksinyrittäjistä 36 % arvioi, että työterveyshuollon merkitys tulee kasvamaan suhteessa hyvinvointialueiden palveluiden käyttöön. ”Työterveyden merkitys todennäköisesti kasvaa, sillä hv-alueiden aloittamisen jälkeen julkinen puoli on entisestään supistunut ja luonnollisesti ihmiset ohjautuvat yksityisen suuntaan”, kuvailivat vastaajat. Edelleen yrittäjät arvioivat työterveyden merkityksen kasvun johtuvan julkisen puolen työvoimapulasta. Samalla yrittäjät toivovat yksityisten sektorin palveluntuottajien hyödyntämistä hv-alueilla laajamittaisemmin.

Yksinyrittäjien vastauksissa näkyi huoli pienten paikkakuntien terveyspalveluista. ”Julkiset palvelut karsiutuvat hyvinvointialueiden myötä, joten yksityiseltä puolelta palvelu pitää jatkossa hankkia. Pienellä paikkakunnalla ei palveluita kuitenkaan ole saatavilla”.

Yritysten omiin olemassa oleviin työterveyssopimuksiin ei hyvinvointialueiden perustamisella sinänsä sijaan ole suurta merkitystä. Yleisesti yrittäjät (81 %) olivat tyytyväisiä nykyisiin sopimuksiinsa.

Yksinyrittäjien työterveyshuollossa parantamisen varaa – yritysten työterveys on yksityisten sektorin tuottamaa

Työnantajille työterveyden järjestäminen oli lakisääteistä. Sen sijaan yksinyrittäjien työterveyssopimuksissa on parantamisen varaa, sillä 83 prosentilla yksinyrittäjistä ei tällä hetkellä ollut järjestettyä työterveyshuoltoa. Yritysten solmimista työterveyssopimuksista valtaosa – työnantajayrityksillä 94 prosentilla – on sopimus yksityisen palveluntuottajan kanssa.

Perussopimusta ja laajennettua sopimusta yksinyrittäjillä on lähes yhtä usein. Työnantajilla lakisääteinen on 56 prosentilla ja laajennettu on 44 prosentilla vastaajista. Laajennetulla työterveyshuollolla yritykset haluavat panostaa nimenomaan henkilöstön hyvinvointiin ja sairauspoissaolojen vähentymiseen.

Kolme neljästä yksinyrittäjästä painottaa tärkeimpänä kriteerinä työterveyssopimuksissa palvelun saatavuutta 24/7. Työnantajayrittäjät painottivat ennakointia sairauspoissaolojen vähentämiseen sekä kustannussäästöä ja erikoislääkärin saatavuutta tarpeen tulen. ”Työuupumustilanteissa tulee kartoittaa henkilön tilanne kokonaisvaltaisesti ml. vapaa-ajan käyttö”. Digipalvelut eivät saa yrittäjiltä varauksetonta suosiota. Digiklinikat vastaavat akuuttiin tarpeeseen, mutta tarkempien tutkimusten tekeminen etäpalveluiden kautta on vaikeaa ja samoin sairausloman tarpeellisuuden toteaminen, arvioivat yrittäjät.

Yrittäjät kokevat usein jäävänsä sairauslomien paitsioon

Työnantajat nostivat useita parannusehdotuksia työterveyssopimusten sisältöön. Näitä ovat mm. laskutuksen selkeys, työtapaturmien käsittely ja sairauksiin paneutuminen heti alkumetreiltä. Lisäksi kävi ilmi, että yrittäjien omat sairaudet eivät välttämättä saa samanlaista kohtelua kuin työntekijöiden: ”Yrittäjätkin voivat tarvita sairaslomaa, mutta sitä ei edes kysytä”.  Aikio-Tallgren myöntää, että ilmiö on tuttu. -Työntekijälle kirjoitetaan sairauslomaa, mutta yrittäjä joutuu sitä usein pyytämään. Ilmiötä on syytä selvittää, sillä työskentely vajaakuntoisena ei paranna kenenkään terveydentilaa.  

Yleisesti kaikki yrittäjät nostivat esiin työterveyden kustannukset, yksinyrittäjät työnantajanyrityksiä enemmän.

Näin kysely tehtiin:

• kysely lähetettiin Savon Yrittäjien jäsenyrityksille helmikuun alussa
• Tähän mennessä vastauksia on tullut 213 yritykseltä, vastaajista 87 on työnantajayrityksiä ja 126 yksinyrittäjiä
• Toimialoista edustettuina työnantajayrityksissä olivat palvelut 45 %, teollisuus 20 %, rakentaminen 14 % ja kauppa 14 %.
• Yksinyrittäjien toimialat edustivat palvelua 74 % vastaajista, teollisuutta 6 %, rakentamista 9 %, maa- ja metsätaloutta 3 % ja kauppa 8 %
• Vastauksia tuli jokaisesta Pohjois-Savon kunnasta pl. Tervo
• Ikäryhmistä 49–59 vuotta oli eniten vastaaja