Hyvinvointivaltion suosio laskussa

Suomalaista hyvinvointivaltiota, pohjoismaista mallia tai miten sitä kukin onkaan nimittänyt, on pidetty onnistuneena. Se on ollut ylpeyden aiheemme. Monelta meistä olisi voinut jäädä koulutie kesken, jos muun muassa maksuton koulutus ei olisi kaikkien ulottuvilla. Opiskelijoille on myös luotu jos jonkinlaisia opintososiaalisia etuuksia.

Voi helposti ajatella, että hyvinvointivaltiollamme on ollut vaikutusta Suomen päätymiseen maailman onnellisimmaksi maaksi vuodesta toiseen. Sen turvin tai sen häiritsemättä maa on kehittynyt ja elintasomme noussut kohisten.

Yhteiskunnan lonkerot ulottuvat aina vaan uusille alueille. Omaehtoisuus on karissut ja olemme oppineet siihen, että valtio hoitaa, kehdosta hautaan.

Kun talous kasvoi ja lapsia syntyi puolet tämänhetkistä enemmän, sen pystyssä pysyminen oli mahdollista. Vuodesta 2009 lähtien Suomi on kuitenkin ollut kroonisesti alijäämäinen ja julkinen velka on ollut jatkuvassa kasvussa. Tuhlaamme enemmän kuin tienaamme. Valtion budjetin korkomenot ovat 3,5 miljardin euron tasolla. Sen luulisi vaikuttavan näkemyksiin.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi arvo- ja asennetutkimuksensa. Sen mukaan edelleen lähes kolme neljästä (72 %) suomalaisesta pitää hyvinvointivaltiota aina hintansa arvoisena. Mielipide ei muutu, vaikka hyvän sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden ylläpitäminen maksaa paljon. Tuki on kuitenkin pudonnut peräti 13 prosenttiyksikköä syksyn 2018 huippulukemista. Vahvasti tuesta huolimatta, on syytä panna merkille siihen kriittisesti suhtautuvien määrän kasvaneen.

Tutkimuksesta selviää myös, että verotuksen suhteen useampi (47 %) pitää sitä kohtuuttoman kireänä siitä saatavaan sosiaaliturvaan ja yhteiskunnan palveluihin nähden. Harvempi (40 %) ei pidä verotusta liian kireänä saataviin etuihin nähden. Iloisten veronmaksajien joukko on siis supistumassa.

Yrittäjiä pidetään usein oman onnensa seppinä. Yksilön vastuu omasta hyvinvoinnistaan ja elämästään ylipäänsä ymmärretään. Olettaisin myös, että keskimääräistä useampi yrittäjä luottaa markkinatalouteen enemmän kuin valtion kaikkivoipaisuuteen.

Esa Mänttäri
toimitusjohtaja
Vantaan Yrittäjät
esa.manttari@yrittajat.fi

Kuva Sami Kuusivirta