YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

Ida olisi halunnut vain kevyen sivutyön, mutta löysi itsensä pyörittämästä menestyvää k-pop-kauppaa – ”Hetken aikaa oli sellainen monopolifiilis”
Korealaista popmusiikkia myyvästä kaupasta tuli korona-aikana hyvä bisnes.
Yrittäjä Ida Kokko ei etukäteen osannut arvata, millaiseen nosteeseen päätyisi, kun perusti korealaista popmusiikkia ja oheistuotteita myyvän kaupan Onnigomin vuonna 2019.
– Olen aina ollut musiikin ystävä ja ajatellut, että olisi ihanaa omistaa levykauppa, Kokko sanoo.
K-pop on yhdistävä termi kaikelle korealaiselle populaarimusiikille, kuten popille, rockille, r’n’b:lle tai rap-musiikille. Kokko törmäsi genreen vuonna 2014, kun selaili erilaisia soittolistoja.
– Innostuin parista kappaleesta. Ne olivat artistilta nimeltä Taemin ja yhtyeeltä nimeltä Got7.
Kokko alkoi tutustua k-pop-genreen. Erityisen suuren vaikutuksen teki Exo-yhtye, jonka fani Kokosta tuli. Hän ihastui k-popin vahvaan fanikulttuuriin ja visuaalisuuteen.
– Artistit huomioivat koko ajan fanejaan. Uutta musiikkia, videoita, erilaista somesisältöä ja albumeja ilmestyy jatkuvasti, Kokko kuvailee.
Jokaisen k-pop-artistin tai yhtyeen taustalta löytyy tarina, jota albumit ja oheistuotteet tukevat. Fanit puhuvat loresta.
– Jokaisella artistilla tai ryhmällä on lore, taustatarina siitä, mistä he tulevat ja mitä he tekevät. Jotkut voivat olla merirosvoja, toiset alieneita. Sellaisten juttujen kanssa on hauska leikkiä.
Kokko löysi toisia faneja K-pop Suomi ry:stä, korealaisen populaarikulttuurin yhdistyksestä. Hän osallistui yhdistyksen ensimmäiseen fanitapahtumaan eli K-Con Suomeen, ja pian hän jo toimikin aktiivisesti itse mukana yhdistyksessä.
Kun yhdistyksen aktiivit järjestivät tapahtumia, he huomasivat, että k-pop-albumeja oli vaikea saada Suomeen.
– Ne piti ostaa ulkomaalaisista kaupoista, postitus oli kallista ja vei aikaa. Mietin myös nuorempia faneja. Kuinka he saivat vanhemmiltaan luvan laittaa rahaa johonkin ulkomaalaiseen kauppaan, Kokko kertoo.
Pop-up muuttui pysyväksi
Kokko mietti, voisiko asian tehdä jotenkin helpommin.
– Kaavailin luotettavaa suomalaista kauppaa, josta tavaroita saisi klikkaamalla. Ei tarvitsisi tehdä mitään muuta, ei hoitaa tullijuttuja tai miettiä, missä tavara menee. Me hoitaisimme sen asiakkaan puolesta.
Kokko kokeili k-pop-tuotteiden myymistä vuoden 2019 K-Con Suomessa, jossa hänellä oli myyntipöytä. Kaikki tavara myytiin käsistä. Sen jälkeen hän avasi Onnigomin verkkokaupan.
– Se lähti liikkeelle hyvin. Hoidin sitä kotoa käsin. Minulla oli isot kirjahyllyt, joissa oli cd-levyjä, ja vein tavaraa itse lähipostiin. Lisäksi kävin myymässä tuotteita eri tapahtumissa.
Onnigomista ei koskaan pitänyt tulla Kokon päätyö. Hän halusi kevyen sivutyön, josta saisi hieman tuloja. Sitten Kokko kokeili pop-up-kauppaa Vantaan Tikkurilan kauppakeskus Tikkurissa.
– Huomasimme, että se pyöri sielläkin ihan nätisti, ja varastomme vain kasvoi. Sitten tajusin, etten saa enää varastoa mahtumaan takaisin kämppääni.
Niin pop-up-kaupasta tulikin pysyvä liike Tikkuriin. Siellä hoidettiin niin myynti paikan päällä kuin verkkokauppakin. Liike kasvoi puolisen vuotta, sitten maailmaan iski koronapandemia.
Kova noste koronasta
Toisin kuin valtaosa yrittäjistä, Kokon yritys teki suurimman liikevaihtonsa, yli miljoonan, juuri koronavuosina 2021–2022. Tämä johtui siitä, että korona-aikana Etelä-Koreasta ei saanut tilattua k-pop- tai muutakaan tavaraa yksityishenkilönä. Vain isompi rahti liikkui.
– Tosi moni alkoi tilata tuotteita meidän kauttamme. Se toi meille todella kovan nosteen, Kokko kertoo.
– Hetken aikaa oli sellainen monopolifiilis. Tekemistä oli kauheasti koko ajan. Onneksi se on nyt tasoittunut.
Kuin huomaamattaan Kokko oli ajautunut pyörittämään kohisten kasvavaa verkkokauppaa ja myymälää.
– Se oli ensimmäinen yritykseni, ja olin ihan pihalla, mitä pitää tehdä: pitääkö meidän ottaa ihmisiä töihin? Miten heidät palkataan? Miten heille maksetaan palkkaa?
Nyttemmin vauhti on vähän hiljentynyt. Ukrainan sodan takia lentorahti ei enää kulje Venäjän yli, mikä nostaa toimituskuluja. Lisäksi ihmiset ovat tarkempia rahankäyttönsä suhteen.
Silti k-pop-kaupalle on tilausta. Kokko arvioi, että Suomessa on vähintään parikymmentätuhatta k-pop-harrastajaa.
– Esimerkiksi maaliskuussa Suomeen tulevan Taeminin Helsingin jäähallikeikka on loppuunmyyty. Yleensäkin k-pop-artistien Suomen-keikat myydään nopeasti loppuun, Kokko kertoo.
Moni korealainen popbändi, kuten BTS ja Blackpink on saanut soittoa myös valtavirran radiokanavilla. Aikaisemmin vain Amerikassa ja Aasiassa kiertäneet yhtyeet tekevät nykyisin Euroopan-ja maailmankiertueita, mikä puolestaan nostaa fanien määrää.

Albumi on keräilykappale
Onnigom myy kaikkea k-popiin liittyvää tavaraa. Vaikka perinteinen cd-levy on länsimaisessa musiikissa lähes kuollut formaatti, k-popissa se on voimissaan. Levyjä myydään näyttävissä keräilypakkauksissa, jotka voivat olla minkä muotoisia tahansa.
– Usein ne muistuttavat kirjoja, ja alussa moni luulikin, että myymme kirjoja.
Pakkausten sisällä on faneille muutakin kuin cd. Erityisesti kuvakortit ovat kovassa huudossa. Ne ovat yleensä selfieitä artisteista, eikä niitä saa mistään muualta.
– Jotkut ostavat albumeja vain kuvakorttien takia.
K-popin fanikulttuuri on melko materialistista, ja tavaroiden sekä albumien keräily on tärkeää.
Albumien lisäksi Onnigom myy muun muassa fanivaatteita, kuten paitoja, huppareita ja lippiksiä. Kaupasta löytyy myös kalentereja, kuvia, tarroja, artistien taustatarinoihin liittyviä pehmoleluja ja light stickejä. Ne ovat valotikkuja, joita fanit voivat heilutella artistien keikoilla. Eri bändeille on tietenkin omat tikkunsa.
– Nykyisin ne ovat korkeaa teknologiaa. Niissä on bluetooth, ja yleisön tikkujen värit voi synkronoida toimimaan yhdessä yhtyeen musiikin tahtiin.
Työuupumus iski
Kokko olisi tahtonut kaupastaan vain sivutyön, koska hänellä on pitkäaikainen masennus sekä ahdistuneisuushäiriö. Uudet tilanteet, kiire ja ihmisten tapaaminen kuormittavat häntä ja saavat hänet väsymään nopeasti.
– Koronavuosina sain työuupumuksen. Sitten tajusin, että pitää palkata työntekijöitä ja jakaa heille tehtäviä.
Nykyisin Kokko tekee noin nelituntisia työpäiviä, ja häntä auttaa kuusi työntekijää.
– Minun on pitänyt miettiä, mitä pystyn ja mitä en pysty tekemään yrityksen kanssa.
Nyt yrityksellä ja Kokolla menee kohtuullisen hyvin. Tulevaisuudensuunnitelmiakin on. Kokko haluaisi laajentaa verkkokaupan Euroopan markkinoille. Lisäksi suunnitelmissa on aloittaa käytettyjen cd-levyjen myynti. Varttuneet fanit eivät välttämättä enää tarvitse albumejaan, joista voisi olla iloa nuoremmille faneille.
– Minulle on kauhean vaikeata nostaa hintoja, kun itsekin fanina ymmärrän fanien puolen asiasta. Mietimme, mikä voisi olla paras ratkaisu heille.
Vinkkaa meille juttuaihe!

Kaisu Puranen