YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Ilonpisaran toiminnanjohtaja Jenni Lundan ja hoitajien lähiesimies Maaret Latvasalo viihtyvät työssään Vanajaveden rantamilla. Aulangon maisemat näkyvät kivenheiton päässä, vaikka tietä pitkin matkaa tulee kymmenisen kilometriä.
27.7.2022 klo 11:13
Uutinen

Ilonpisaroita haasteiden vanavedessä

Ilonpisara on ikäihmisille ja vammaisille suunnattu yksityinen, voittoa tavoittelematon loma- ja hoivakoti, Hämeenlinnassa Vanajaveden rannalla. Toimintaa on ylläpitänyt ja hallinnoinut Lomakotiyhdistys Ilonpisara ry vuodesta 1957. Päätoimintaa ovat pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset asumispalvelut sekä ympärivuotinen teemalomatoiminta. Lomatoiminta on koronaepidemian takia toistaiseksi keskeytetty.

Palveluja tarjotaan pääasiallisesti maksusitoumuksella Hämeenlinnan kaupungin ja ympäristökuntien ohjaamana. Yksityiseen hoivakotiin voi tulla asumaan myös itse maksavana tai palveluseteliasiakkaana ympäri Suomen.

Pitkäaikaisasukkaita on tällä hetkellä 42. Hoidon, hallinnon, keittiön ja siivouspalvelujen tehtävissä työskentelee 35 henkilöä ja tämän lisäksi joukko määräaikaisia sekä osa-aikaisia työntekijöitä. Toiminnanjohtaja Jenni Lundan kertoo, että hoitoalan työvoimapula alkaa tuntua heilläkin.
– Meillä on hyvä perusporukka pitkän linjan hoitajia sekä uusia tulokkaita. Toistaiseksi vuosilomista ja sairaslomista syntynyt hoitajavaje on saatu paikattua kesätyöntekijöillä ja muilla sijaisilla sekä sisäisillä järjestelyillä.  Sijaispalveluja tarjoavia yrityksiä emme ole ainakaan toistaiseksi käyttäneet. Oletettavasti hoitajapula koskee myös heidän kykyään rekrytoida sijaisia palveluntuottajien käyttöön, toteaa Lundan.

Sijaiset ja kansainväliset osaajat paikkaavat hoitajatarvetta

Lundanin mukaan alalla on hoitajien markkinat. Saatetaan käydä useammassa työpaikassa kokeilemassa, mikä on oma juttu tai saatetaan irtisanoutua vakituisesta työstä ja lähteä keikkahommiin valiten itselle mieluisimmat työvuorot sekä sesongit. Kunnallisella puolella on havaittu myös se ilmiö, että hoitajat ovat irtisanoutuneet ja tarjoavat omalla toiminimellään palveluja entisille työnantajilleen.

Korona-aika on ollut hoitoalalla äärimmäisen haastavaa ja se näkyy edelleen konkreettisesti. Töitä tehdään maskit päällä ja hygieniasta huolehditaan äärimmäisen tarkoin. Pahimpaan korona-aikaan työvuorosta on saattanut sairastua useampi hoitaja, jolloin sijaistarvetta on ollut enemmän. Toistaiseksi epätoivoisia tilanteita ei kuitenkaan ole tullut sijaisten saatavuuden suhteen.  
– Henkilökuntamme on tsempannut tekemällä ylimääräisiä vuoroja ja jopa siirtämällä lomiaan. Meillä on todella sitoutunut ja yhteen hiileen puhaltava työyhteisö, kehuu hoitajien lähiesimies Maaret Latvasalo.

Ilonpisarassa työskentelee useita ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, jotka ovat pääasiallisesti aikaisemmin Suomessa jo asuneita henkilöitä. Kansalaisuuksia ovat esimerkiksi Thaimaa, Viro, Kiina ja Kongo.
– Hoitajan tehtävissä velvoitetaan, että hallitsee suomen kielen kohtuullisen hyvin. On ymmärrettävä ikäihmisen tarpeet ja pystyttävä lukemaan hoitosuunnitelmia. Muissa maissa suoritettu lähihoitajan tai sairaanhoitajan tutkinto pitää olla Valviran hyväksymä, painottaa Lundan.

Muihin kuin hoitajan tehtäviin on haettu viimeksi esimerkiksi kokkia ja siivoojaa. Jälkimmäiseen tuli kolmisenkymmentä hakemusta, useita esimerkiksi Puolasta.

Yhteiskuntaan kiinnittymiseen kaivataan apua

Jenni Lundan toteaa, että jos työntekijä tulee suoraan ulkomailta, se vaatii järjestelyjä. Moni asia pitää hoitaa alusta asti: pitää hankkia verokortti, pankkitili, työlupa ja monia muita perusasioita.
– Olisi hienoa, jos joku oppilaitos tai muu organisaatio järjestäisi keskitettyä koulutusta sekä tukea tänne tuleville, miksei työnantajillekin. Jokainen työnantaja taistelee itsekseen samojen asioiden kanssa yksittäisen työntekijän kohdalla.

Ilonpisaran palveluita kehitetään haasteista huolimatta. Maaret Latvasalo kertoo, että viimeisen vuoden aikana on keskitytty asukaslähtöisyyteen. Asukkaat pääsevät vaikuttamaan asuinympäristöönsä ja tekemään asioita, joista itse nauttivat.
– Tämä on useimmille loppuelämän koti. Asukaspalavereissa on noussut kehittämisideoita niin viriketoimintaan, ruokalistoihin, retkiin ja yleiseen viihtyvyyteen. Resurssimme ovat pienemmät kuin monikansallisilla yrityksillä, mutta me voimme loistaa yksilöllisyydellä, hehkuttaa Maaret Latvasalo.

Katso video – Ilonpisaran lähihoitajarekry 20.9.2021 (TE-toimiston TE-live):

Avaa pop-up -ikkuna