Janakkalan Vuoden Yrittäjät Eliisa ja Jukka Peltomäki: Kaikki syntyy siemenestä

Ammattirakenteet muuttuvat ja yhä harvempi työskentelee saappaat savessa. Ilman alkutuotantoa ja ruokaa emme kuitenkaan pärjäisi.

Paturin tila Janakkalan Turengissa on ollut varmuudella saman suvun hallinnassa jo vuodesta 1736. Tilaa ja Pelto-Paturi Oy:n siemenpakkaamoa ovat pyörittäneet vuodesta 2003 omistajasuvun tytär Eliisa Peltomäki ja hänen miehensä Jukka (Nalle) Peltomäki.

Tilasiemeneen kuuluva Pelto-Paturi Oy viljelyttää, kunnostaa, pakkaa ja markkinoi sertifioitua siemenviljaa, nurmisiemeniä sekä palkokasveja koko Suomeen. Tilasiemen on 40 maatilayrityksen omistama osakeyhtiö, joka hallinnoi, hoitaa markkinointia ja käy lajikeneuvottelut jalostajien kanssa.– Lajikkeet ovat suojattuja kauppatavaraa. Yksin emme pystyisi hankkimaan lajikkeita edustukseemme, sanoo Jukka Peltomäki.

Pelto-Paturin sopimusviljelijäverkosto eri puolilla Etelä-Suomea tuottaa sertifiointikelpoista siementä valvovan viranomaisen, Ruokaviraston, ehdoilla.
– Siementuotantoa säätelee siemenlaki asetuksineen sekä hukkakauralaki, joka on maailman tiukin, kertoo Eliisa Peltomäki.

Perheyritystä täydentää tällä hetkellä yrittäjäpariskunnan ja keskimmäisen pojan lisäksi yksi ulkopuolinen työntekijä ja tarvittaessa käytetään sesonkiapua. Perheen kolmesta pojasta saattaa jatkajakin löytyä.
– Sen täytyy kuitenkin tapahtua omasta tahdosta, toppuuttelee Jukka.

Siementen myyntikausi alkaa heti sadonkorjuun jälkeen. Kevätviljojen siemenkauppa on kiivaimmillaan maalis-huhtikuussa ja syysviljojen siemenet käyvät kaupaksi elokuussa. Loka-marraskuun vaihteessa kevätviljojen uutuuslajikkeet ovat jo vähissä.

Omavaraisuutta arvostusta alalle kaivataan

Viljelijän suurin uhka tulee sieltä, missä säät ja ilmat säädetään. Hyvällä tai huonolla satokaudella saattaa olla jopa maailmanlaajuisia vaikutuksia. Vapailla markkinoilla saatavuus vaikuttaa myös hintatasoon.

Maatalouden asema ja arvostus ei nyky-yhteiskunnassa valitettavasti ole korkealla. Lisäksi alaa on mollattu esimerkiksi ympäristövaikutustensa vuoksi.
– Onneksi on saatu hyvää faktaa ja tutkimustuloksia siitä, että maatalous ei ole ainoa syntipukki. Maataloustoiminta on muuttunut niin, että onnistumiseen tarvitaan myös johtajuutta ja yritystaitoja, valottaa Jukka.

Kuluttajatottumukset ja trendit ohjaavat ruokatuotantoa, mutta yrittäjien mukaan ne eivät alkutuotantoa kovin paljoa heilauttele.
– Se näkyy lähinnä jalostavan teollisuuden puolella. Hernekasvit ovat nyt nosteessa, tavoitteena on kotimaisen valkuaisomavaraisuuden turvaaminen.  Yrittäjyytemme aikana siemenvalikoimaan on tullut uusia lajeja, kuten mm. ruokonata, rainata, sinimailanen ja ruisvehnät, mainitsee Eliisa.

Nälkä on kahden aterian päässä

Pelto-Paturin yrittäjät ovat huolissaan suomalaisuuden arvostuksesta ruokapöydässä. Yrittäjät painottavat puhdasta kotimaista ruokaa, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta Suomen ”saarivaltiossa”.
– Jos jotain ikävää sattuisi, idässä ei todennäköisesti olisi kavereita ja toisella laidalla on meri erottamassa, tokaisee Jukka.

Eliisa ja Jukka Peltomäki uskovat, että asiakkaiden luottamus ja tuotteen laatu on saatu kohdilleen pitkäjänteisellä työllä.
– Tunnemme tuotteet ja maatalouden lainalaisuudet sekä toimimme samalla aaltopituudella ”viljelijältä viljelijälle”, sanoo Jukka ylpeänä.
– Olemme todella iloisia, kun alkutuotannon yrittäjääkin arvostetaan yrittäjäpalkinnolla, hämäläiset kun eivät kehu itseään, tokaisee Eliisa.
– Mutta minähän olenkin kotoisin Satakunnasta, naurahtaa Jukka.