Jari Sarasvuo halusi tehdä sijoituksen, joka menee metsään: ”Ei ole piittaamattoman tai ahneen ihmisen hommaa”

”Kauniaisista kolmen tunnin päässä.” Tämän tarkemmin yrittäjä, Trainers’ Housen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Jari Sarasvuo ei suostu kertomaan metsäpalstansa sijaintia.

Viime juhannuksen aikaan Sarasvuo teki jotain, jota ei ole tehnyt kertaakaan elämänsä aikana. Hän sijoitti metsään. Asiasta kertoi ensimmäisenä Metsälehti.

Mies kertoo ”ujostelleensa” kyseistä omaisuuslajia.

– Metsän omistaminen vaatii paljon ymmärrystä. Siitä on huolehdittava, jotta metsässä tehdään terveen järjen mukaisia juttuja. En suin surminkaan halua omistaa metsää, jonka harvennuksesta pitäisi vastata itse. Kykyni eikä aikani ei siihen riittäisi. Jos ei ole syntynyt pihkaa perseessä, metsän hoitaminen on aika monimutkaista. Se ei ole piittaamattoman tai ahneen ihmisen hommaa, Sarasvuo kertoo Yrittajat.fille.

Vaikka Sarasvuo on käyttänyt raivaussahaa, hän päätti luottaa palveluun, joka hoitaa metsänhoidolliset toimenpiteet. Kyseessä on myös oppimisprojekti.

– Kohta pitäisi tehdä puukauppoja. Katsotaan, miten ensimmäiset vaiheet menevät. Olen tarkka siitä, että asiat menevät oikein. Minun kohdallani metsänhoito edellyttää palveluorganisaatiota, joka pystyy tekemään vastuullisesti sen, mitä metsän eteen on tehtävä. Se käsittää puun korjuuta, taimikon istuttamista ja puuston harvennusta.

“Oma tuottovaatimukseni on maltillinen. Haluan hieman rahalla testata, millainen kompromissi on mahdollista tehdä talous- ja luontoarvojen välillä.”

Jari Sarasvuo

Ennallistamisasetus herätti ajatuksia

Ajatus sijoituksesta sai alkunsa satunnaisesta tapaamisesta.

– Tutustuin metsäalalla toimivaan henkilöön eräällä maksuttomalla luennollani. Juttelimme metsästä ja huomasimme, että meillä on yhteneväisiä arvoja. Metsätila löytyi hänen kauttaan.

Sarasvuo teki laskelman. Se näytti 4–5 prosentin kassavirtaa, alkuvaiheessa jopa kuutta prosenttia.

– Oma tuottovaatimukseni on maltillinen. Haluan hieman rahalla testata, millainen kompromissi on mahdollista tehdä talous- ja luontoarvojen välillä. Ostoajankohta ei välttämättä ollut optimaalinen, sillä puun hinta on ollut pitkään korkealla tasolla. Ihanteellisinta olisi ollut ostaa monta vuotta sitten.

Suomessa käyntiin kesällä vilkasta keskustelua ennallistamisasetuksesta. EU:n ympäristöministerit hyväksyivät juhannusviikolla luonnon ennallistamis­asetuksen. Jatkossa maanomistajille voi tulla vaatimuksia siitä, millaisia metsätaloustoimenpiteitä heidän maillaan voi toteuttaa.

Sarasvuo myöntää, että keskustelu vaikutti hänen päätökseensä.

– Seurasin keskustelua ja yritin vähän perehtyäkin siihen. Minun näkökulmastani asetuksessa määrätään asioita, joita pitäisi muutenkin tehdä. Metsäni on olemassa sen jälkeen kuin minua ei enää ole ja mahdollisesti senkin jälkeen, kun sukuni sammuu. Tällaisia asioita on hyvä ajatella.

“Minä en lukeudu isänmaan partureihin.”

Jari Sarasvuo

”Aukot metsässä eivät ole pahuutta”

Sarasvuo vieraili paikan päällä ennen hankintaa. Selvisi, että metsätilalla on merkittävää virkistysarvoa. Alueella on kuntopolkuja, maastopyöräreittejä ja lampi, jossa on uimapaikka. Metsästä löytyy myös erämaja, tulisija ja puita retkeilijöiden käyttöön.

Paikallinen kyläyhdistys käyttää aluetta virkistystoimintaan, jota uusi omistaja aikoo kunnioittaa. Hän ei ole rakentamassa sinne mitään.

– Ajatus on, että en pidättäydy kokonaan talousmetsäpuolesta, mutta paikan päällä käyneenä täytyy sanoa, että minun kaltaisellani ihmisellä on kynnys lähteä tärvelemään kyläyhdistyksen virkistysaluetta. Metsätilalla on alueita, joille pikemminkin haetaan suojelua kuin harvennetaan. Jos miettisin pelkästään kassavirta-arviota, olisin varmasti löytänyt metsäalan, jonka kohdalla ei olisi mitään pidäkettä metsän uudistamiselle ja puiden korjaamiselle.

Lokakuun alussa Suomen metsäkeskus kertoi, että avohakkuut ovat edelleen yleisin tapa suometsien uudistamiseen. Metsäkeskuksen tilaston perusteella noin 70 prosenttia suomalaisista suometsistä uudistuu avohakkuilla. Avohakkuussa metsä kaadetaan lähes koko alalta ja uudistetaan viljellen. Jatkuva kasvatus on kuitenkin yleistynyt viime vuosina selvästi.

Sarasvuolle asia on tärkeä.

– Minä en lukeudu isänmaan partureihin. Avohakkuu on yksinkertainen tapa uudistaa metsää. Sinänsä aukot metsässä eivät ole pahuutta, kuten moni kaupunkilainen ajattelee. Oma näkökantani on kuitenkin enemmän jatkuvan kasvatuksen puolella. Joissakin tilanteissa avohakkuu on omistajan kannalta turvallisempi tapa esimerkiksi tuholaisriskin pienentämiseksi.

Sarasvuo osti tilan yksin. Hän pitää mahdollisena, että siirtää metsän jossain vaiheessa jälkikasvulleen.

”Metsä on minulle kirkko”

Kolmen tunnin päässä Kauniaisista sijaitseva metsäpalsta on mäntyvoittoinen. Tilan profiili on Sarasvuon mieleen: hänen mukaansa siellä metsä näyttää metsältä.

Lapsuudessaan Sarasvuo kertoo viettäneensä kaiken vapaa-ajan metsässä. Lapsuusvuodet ovat jättäneet jälkensä.

– En pysty käymään kirkossa, joten metsä on minulle kirkko. Minulla on kaksi paikkaa, joissa olen lähimpänä itseäni. Toinen on kuntosali ja toinen on metsä. Metsässä koen ykseyttä.

Sarasvuo osti tilan yksin. Hän pitää mahdollisena, että siirtää metsän jossain vaiheessa jälkikasvulleen.

Metsäsijoituksensa arvoa hän ei paljasta, mutta aivan pikkusummasta ei ole kyse. 

– Ainakaan toistaiseksi metsäomistus ei ole omaisuuslajieni top kolmosessa. Suhtaudun silti avoimesti siihen, että jatkossa suurempi osa omaisuudestani olisi kiinni metsässä.

Olemme aikaisemmin kertoneet Sarasvuon epäonnistuneista sijoituksista. Hän myöntää kärsivänsä edelleen aika ajoin liiallisesta impulsiivisuudesta.

– Kuulun niihin reppanoihin, jotka innostuvat hyvistä ideoista. Osa sijoituksistani on mennyt hyväntekeväisyyden piikkiin. Pahimmat vatsanväänteet ja pettymykset ovat tulleet tilanteissa, joissa olen kuunnellut puheita älyttömistä tuotto-odotuksista.

– Luulen, että metsäsijoituksen kohdalla olen aika turvassa. Jatkossa yritän toimia enemmän reaaliperusteisesti. Metsä on totta. Siellä puu turpoaa, eivätkä kilpailijat koukkaa siitä ohi. Puun tarve ei katoa mihinkään. Tässä sijoituksessa ei mene pakkasen puolelle.