Jäteyrittäjä tyrmää kaavaillut muutokset jätelakiin: “Virkamiehet jauhavat aina samaa veisua”

Ympäristöministeriön työryhmä esittää nykyiseen jätelakiin muutoksia, joiden tavoitteena on jätteen määrän vähentäminen sekä sen uudelleenkäyttö ja kierrättäminen. Taustalla on EU:n uudistettu jätedirektiivi, joka asettaa jäsenmaille tiukat kierrätystavoitteet. Suomelle haastavimpana pidetään muovi- ja pakkausjätteen kierrättämiselle asetettuja tavoitteita.

Työryhmässä mukana ollut Suomen Yrittäjät katsoo, että hyvästä tavoitteesta huolimatta eräillä työryhmän esittämillä toimenpiteillä olisi toteutuessaan kielteisiä vaikutuksia yrittämisen edellytyksiin, työpaikkoihin ja sitä kautta työllisyysasteen kehitykseen.

– Työryhmä esittää muutoksia, jotka hankaloittaisivat työllisyysasteen nostamista, heikentäisivät pk-yritysten toimintamahdollisuuksia sekä kaventaisivat kuntalaisten ja yksittäisten kuntien valinnanmahdollisuuksia ja päätäntävaltaa. Muutokset olisivat vaikutuksiltaan niin merkittäviä, ettei niitä tule toteuttaa lainsäädännöllä, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

”Pieneen puuhasteluun ei kannata mennä”

Työryhmä vaatii, että yrityksille tulisi velvollisuus seurata ja raportoida liikkeelle laskettuja pakkauksia. Lisäksi yrityksille tulisi vuosi- ja liittymismaksu tuottajayhteisöön.

– Pakkausten tuottajavastuuta ei pidä laajentaa kaikkein pienimpiin yrityksiin, kuten esimerkiksi kukkakauppaan, lahjatavarakauppaan ja pieneen leipomo- ja elintarvikekauppaan. Esimerkiksi kukkakauppiaat ovat hyvin usein pienituloisia yksinyrittäjä, Toivonen jatkaa.

Tällä hetkellä velvoitteet koskevat yli miljoonan liikevaihdolla toimia yrityksiä. Mietinnössä halutaan poistaa raja kokonaan. Suomen Yrittäjien mielestä rajan tulisi olla vähintään 200 000 euroa.

– Viime kädessä rajan tulee perustua kattaviin yritysvaikutusarviointeihin. Tuottajayhteisöjen mahdollisuus myöntää helpotuksia ei takaa kevyempiä maksuja tai menettelyjä pienemmille toimijoille, minkä vuoksi pienyrittäjien velvollisuudet tulee olla määritelty laissa selkeästi ja tarkkarajaisesti.

Jätealan yrittäjä ei kannata euromääräisen rajan poistamista.

– Jos kaikki alan yritykset joutuvat osallistumaan, se on ympäristön kannalta perusteltavissa, kun vastuu laajenee. Kovin pieneen puuhasteluun ei ole silti järkevää mennä. Jos 4H-yhdistyksen porukka myy elokuvateatterissa nallekarkkeja ja pussittaa ne muovipusseihin, heidänkin pitäisi osallistua tuottajavastuuseen. Sellaisessa menee puuhastelun raja, Kangasniemellä toimivan Tulla Ky:n yrittäjä Matti Tulla sanoo.

Nykyiset jätteenkuljetusmallit romukoppaan?

Työryhmä ehdottaa lisäksi luopumista nykymuotoisista jätteenkuljetusmalleista. Toivosen mukaan ehdotuksen läpimenolla tulisi olemaan yrittäjyyttä ja työpaikkoja vähentävä vaikutus kunnissa. Se kaventaisi asukkaiden jätehuollon valinnanvapautta suurimmassa osassa Suomen kunnista.

– Kuljetusjärjestelmien muuttamista perustellaan mietinnössä muun muassa järjestelmien nykyistä paremmalla toimivuudella. Samalla valmistelussa on unohdettu se kaikkein tärkein eli ihmiset – asukkaat, yrittäjät ja näiden työntekijät.

– Kunnissa ja alueilla tulee saada jatkossakin päättää omasta jätekuljetusjärjestelmästä, järjestetäänkö se kunnan järjestämänä vai asukkaiden valintaoikeuteen perustuen. Kuljetusten hinnat vaihtelevat alueittain, eikä kumpikaan kuljetustapa ole automaattisesti toista tapaa edullisempi siten kuin työryhmän mietinnössä todetaan, Toivonen jatkaa.

Suomen Yrittäjien mukaan pakkausten kiinteistökohtainen täydentävä keräys tulee mahdollistaa lailla siten, että yksityiset yritykset voivat sen hoitaa silloin, kun kunta ei sitä tosiasiallisesti hoida asukkaiden toiveista riippumatta. Nykykäytäntö on tältä osin ollut joillain alueilla asukkaiden palveluntarpeen ja kierrätystavoitteiden vastainen.

”Kunnallinen malli lisäisi päästöjä”

Matti Tulla puolustaa vahvasti alueiden ja kuntien omaa päätösvaltaa jätekuljetuksissa.

– Alan yrittäjänä kyllästyttää se, että jokaisen jätelain muutoksen yhteydessä olen joutunut taistelemaan kunnallisen päätöksenteon puolesta. En ainakaan itse löydä tosiasiallisia perusteita sille, miksi koko Suomi pitäisi pistää yhteen kuljetusjärjestelmämalliin.

Tulla on vakuuttunut, että esimerkiksi Kangasniemellä kunnan järjestämä jätteenkuljetus aiheuttaa selvästi suuremmat hiilidioksidipäästöt yksityisiin kuljetuksiin verrattuna.

– Meillä on toimipaikka kunnan keskellä, jonne keräämme jätteet. Pyörimme pienellä alueella ja pienillä kilometreillä ja keräämme useampaa jätelajia samalla ajoreissulla. Kunnallisessa mallissa jäteauto lähtisi todennäköisesti paljon kauempaa ja veisi jätteet kauemmas. Jokainen kilometri kuorma-autolla vastaa suunnilleen kiloa hiiltä taivaalle, Tulla laskee.

Tullan mukaan lainsäädäntöä tehdessä pitäisi pitäytyä tosiasioissa.

– Ympäristöminisdteriön virkamiehet jauhavat aina samaa veisua, että pitäisi siirtyä joka paikassa kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Siinä loukattaisi taas kuntien päätösvaltaa, jos pakotettaisiin yhteen malliin. Suomi on pitkä maa ja etäisyydet ovat isoja. Kunnat eivät ole identtisiä keskenään, hän muistuttaa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi