YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

24.1.2022 klo 16:15
Uutinen

Joka viides aluevaltuutettu on yrittäjä – ”Vuoropuhelua, ei vastakkainasettelua”

Aluevaaleissa valtuustoihin valittiin yhteensä 280 yrittäjää koko maassa. Se on 20 prosenttia kaikista valtuutetuista. Pohjoissavolainen psykoterapeutti-yrittäjä toivoo, että yksityinen puoli nähdään hyvinvointialueilla mahdollisuutena, ei uhkana.

Uusista aluevaltuutetuista 20,3 prosenttia on yrittäjiä.

– Tämä on mainio asia. Yrittäjät tietävät, että laadukkaat sote-palvelut turvataan laadukkaasti ja tehokkaasti vain monituottajamallilla, jossa käytetään julkisen sektorin, sote-yritysten sekä järjestöjen osaamista, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mukaan vaaleissa äänestettiin tarkan taloudenpidon, lähipalveluiden ja monituottajuuden puolesta.

− Sote-uudistuksen suuntaa halutaan selvästi kääntää pari piirua kohti monituottajamallia. Halutaan, että sote ei ole vain julkisen sektorin heiniä, Pentikäinen toteaa.

Eniten yrittäjävaltuutettuja on kokoomuksella (86), toiseksi eniten keskustalla (74) ja kolmanneksi perussuomalaisilla (47). Suhteessa eniten yrittäjävaltuutettuja on Liike Nytillä (50 prosenttia).

”Valuvikoja ei saisi tulla”

Leppävirtalainen psykoterapeutti ja yrittäjä Aino Kanniainen (kesk.) keräsi ison, 1063 äänen saaliin Pohjois-Savossa. Kanniaisen mukaan pitkä kokemus sekä kunta- että sairaanhoitopiirin luottamustoimista on tuonut tunnettuutta alueella. Psykoterapiayrittäjänä hän on toiminut vuodesta 2003. Työssään hän kohtaa erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, joka avaa näköaloja myös aluevaltuutetun tehtävään. 

− Nostin vaalityössä esille erityisesti mielenterveysongelmien kasvun sekä lasten ja nuorten pahoinvoinnin. Tänä aikana tarvitsemme toivoa, turvaa ja terveyttä.

Kanniaisen mukaan julkista ja yksityistä sektoria ei pitäisi asettaa keskustelussa vastakkain, vaan pyrkiä avoimeen vuoropuheluun.

− Toivon, että yksityistä puolta ei nähdä alueella uhkana, vaan mahdollisuutena. Hyvinvointialueen alkuvaihe on äärimmäisen tärkeä, kun rakennetaan rakenteita. Valuvikoja ei saisi tulla.

Yritysten käyttö tuo Kanniaisen mukaan joustavuutta sote-palveluihin. Monissa tapauksissa se voi tuoda myös säästöä.

− Hoitojonoissa ei kukaan parane. Yksityiselle puolelle pääsee usein nopeasti ja se voi tulla jopa kokonaisuudessaan edullisemmaksi sairauslomien lyhentyessä. Jonottamiseen kuluva aika on parempi käyttää toipumiseen. Ja tietenkin on inhimillisesti tärkeätä, että ei tarvitse esimerkiksi kärsiä kivuista tutkimukseen, hoitoon ja toimenpiteeseen pääsyä odottaessa. 

Tarkkaa taloutta

Yrittäjä Toni Forsblom (kok.) pitää urheilu-, vapaa-aika- ja polkupyöräkauppaa Naantalissa. Hänet valittiin Varsinais-Suomen aluevaltuustoon 1510 äänen turvin. Forsblom sanoo korostaneensa vaalikampanjassa hyvän asiakaspalvelun ja tarkan taloudenpidon tärkeyttä.

− Yrittäjänä nämä asiat ovat minulle itsestäänselvyyksiä. Painopistealueista minulle läheisimpiä ovat lasten ja nuorten terveyteen liittyvät asiat. Lisäksi nyt kun nähdään, että isojen kaupunkien ulkopuolinen edustus aluevaltuustossa on melko niukka, haluan sitoutua oikeudenmukaiseen päätöksentekoon. Se tarkoittaa, että asioita käsitellään koko alueen, ei yksittäisen kunnan näkökulmasta, Forsblom korostaa.

Forsblomin mukaan kilpailutusmenettely on avainasemassa siinä, miten hyvinvointialue hankkii palveluita yrittäjiltä.

− Kilpailutusten tulee olla sellaisia, että yhä useammalla yrityksellä on mahdollisuus osallistua niihin. Myös palveluseteli-mallia tulee kehittää siten, että kaiken kokoiset yritykset voivat olla sen piirissä.

Ei sotejättien jalkoihin

Kirkkonummelainen viestintäalan yrittäjä Markus Myllyniemi (vihr.) nousi Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoon 1703 äänellä. Myllyniemi kertoo korostavansa paikallisia terveyspalveluita, ikäihmisten huomioimista päätöksenteossa ja oikea-aikaisen hoidon varmistamista.

− Hoitotakuuta ei voida toteuttaa ottamatta yksityistä sektoria mukaan talkoisiin. Mielestäni erityisesti sote-alan pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on tärkeä rooli hoitotakuun varmistamisessa.

Pk-yritykset on Myllyniemen mukaan saatava mukaan esimerkiksi palvelusetelimallin kautta.

− Palvelusetelimalli pitää hankintalaki huomioiden suunnitella niin, että myös pk-yrityksillä on mahdollisuus päästä mukaan tuottamaan sote-palveluita. Ne eivät saa jäädä suurten sotejättien jalkoihin.

Lue tiedote: Tärkeä tulos: Yksi viidestä aluevaltuutetusta on yrittäjä – Yrittajat.fi

Tiina Rantakoski