Jokaiselle oikeus soten palveluseteliin

Yrittäjät: Jokaiselle oikeus palveluseteliin

Uusi hallitus on sitoutunut uudistamaan palvelusetelilain. Se myös lupaa lisätä hoitajien määrää ja nopeuttaa ihmisten pääsyä hoitoon. – Nämä ovat tärkeitä tavoitteita. Toteutuakseen tämä edellyttää ihmisille oikeutta palveluseteliin, Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin sanoo.

Palvelusetelillä ihminen voi asioida valitsemassaan paikassa. Palvelusetelien käyttö sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan moninkertaistaa jo ennen kuin sote-uudistus astuu voimaan.

Pienille yrityksille palvelusetelit ovat paras väylä päästä mukaan sote-tuottajaksi. Kotimaisten pk-yritysten palveluita toimialalla tarvitaan jo jonojen lyhentämiseksi ja palveluiden saatavuuden takaamiseksi.

– Asiakkaan vapaus valita palveluntuottajansa palvelusetelillä ja vaihtaa sitä niin halutessaan antaa hänelle päätäntävaltaa omista asioistaan ja mahdollisuuden tulla kuulluksi, Grekin sanoo.

Palvelujen saavutettavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta voidaan parantaa palvelusetelin käyttöä laajentamalla.

– Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ei ole vielä hyödyntänyt riittävästi palvelusetelin mahdollisuuksia, sanoo Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Anu Tervonen.

Suomen Yrittäjät selvitti jo vuonna 2015 kolmenkymmenen suurimman kunnan kokemuksia palvelusetelien käytöstä (Palveluseteli – tehoa ja joustoa. Selvitys 30 suurimman kunnan palvelusetelikokemuksista. Suomen Yrittäjät 1.12.2015). Silloin kyselyyn vastanneista kunnista yli puolet arvioi palvelusetelin käytön tuoneen mukanaan säästöjä. Kyselyn mukaan palvelusetelillä tuotettu palvelu oli n. 20 % edullisempaa kuin oma tuotanto. Huomionarvoista on, että kyselyn mukaan palvelusetelillä tuotettu palvelu oli myös ostopalveluna toteutettua palvelua edullisempaa. Lisäksi kyselyssä kunnat totesivat, että palvelusetelin käyttöönotto lisäsi valinnanvapautta, paransi ja nopeutti palvelujen saatavuutta.

Palveluseteli edesauttaa myös asiakkaan itsemääräämisoikeutta, kun hän voi hankkia tarvitsemansa palvelun markkinoilta. Terve kilpailu pakottaa palveluntarjoajat panostamaan palvelun laatuun enemmän kuin nykyisin käytössä oleva kilpailutusmenettely, jossa palveluntarjoajat valitaan pääsääntöisesti hinnan perusteella, huomauttaa Tervonen.

Kyselyn vastausten perusteella palvelusetelillä pystyttiin myös turvaamaan alueen lähipalveluita ja parantamaan asiakastyytyväisyyttä samalla, kun vauhditettiin palveluseteliyrittäjyyttä.

Palvelusetelijärjestelmää on mahdollista laajentaa nopeasti hyödyntämällä kuntien jo tekemä työ. Sen ei ole tarkoitus kokonaan korvata kunnallista palveluntuotantoa, vaan se täydentää sitä. Em. kyselyn perusteella Suomessa on käytössä lähes 500 erilaista palvelusetelituotetta, jotka voisivat toimia hyvänä pohjana palvelusetelituotteistuksille.

Toivomme, että Kainuun sote ottaa käyttöön uusia palvelusetelituotteita vielä kuluvan vuoden aikana. Siten voidaan edistää kainuulaisten mahdollisuutta valita itselleen parhaiten sopiva palvelu sekä palveluntuottaja, joka tukee juuri hänen hyvinvointiaan. Samalla paranevat mahdollisuudet saada palveluja joustavasti ja oikeaaikaisesti, jolloin odotusajat lyhenevät ja mahdolliset lisäoireet vähenevät. Lisäksi uudet palvelusetelituotteet luovat uutta yritystoimintaa ja vahvistavat sitä kautta alueen elinvoimaisuutta, muistuttaa Tervonen. Palveluseteleiden arvon määrittämisessä pitää olla tarkkana. Setelin arvoa voisi peilata oman tuotannon kustannuksiin ja hyvä on tutkia markkinahintojakin, jatkaa Tervonen.

Ihmiset jonoista hoitoon – kolme porrasta setelien käyttöönottoon

1. Asiakkaalle subjektiivinen oikeus palveluseteliin

Asiakkaalle on tarjottava palveluseteliä perusterveydenhuollon palveluissa. Näin lääkäriin päästään paremmin viikon määräajassa ja palvelun laatu paranee.

– Järjestäjän, tuottajien ja asiakkaiden kokemukset palvelusetelistä ovat hyviä. Palveluseteliä käyttää valtaosa kunnista ja suunta on kasvava, Grekin sanoo.

Palveluseteleitä käytettiin valtakunnallisesti 374 miljoonaa euron arvosta vuonna 2017, mistä soten osuus varhaiskasvatuksen poistamisen jälkeen on 225 miljoonaa euroa.

– Seteli tuo säästöä jo siinä, että vain toteutuneista palveluista maksetaan, ei esimerkiksi peruuntuneista ajoista.

2. Sama kustannuslaskenta hinnoittelun pohjaksi

Palvelusetelin hinnoittelu perustuu vastaavan palvelun julkisen tuotannon kustannuksiin.

– Kustannuslaskenta on liian kirjavaa ja se harvoin huomioi kaikki kustannukset. Julkista pitää lailla kannustaa laskemaan oman tuotantonsa kustannukset aidosti ja vertailukelpoisesti, Grekin vaatii.

– Tämän jälkeen setelillä voidaan aidosti edistää palveluiden kustannustehokkuutta, kun palvelusetelin arvonmäärityksen pohjana on samalla tavoin laskettu julkinen tuotanto.

3. Maakunnille valtuudet palvelusetelien kehittämiseen

– Maakuntien itsehallinnon pitää mahdollistaa, että palveluseteliä voidaan kehittää yrittäjyyteen, innovointiin ja tuotekehittelyyn kannustavaksi. Se mahdollistaisi hyvällä hoidolla erottumisen, Grekin kannustaa.