Jos et ole hetkeen tutustunut ammatillisten oppilaitosten yritysyhteistyöhön, tämä opas on sinua varten

Elokuun alussa julkaistun oppaan kohderyhmä on varsin kattava.

– Tämä on suunnattu kaikille työelämän edustajille, jotka eivät ole aikaisemmin tehneet yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa. Eli yrityksille, joilla ei ole aikaisemmin tästä tietoa, Jaana Koivisto tiivistää.

Kattava mutta tiivis paketti

Käsikirja on nimensä mukaisesti käsikirja eli sopivan kompakti. Sivuja ei ole kuin 20, mutta ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia siinä on pyritty käsittelemään mahdollisimman kattavasti. Tekstiä on myös elävöitetty esimerkein, joita löytyykin ympäri Pirkanmaata ja useammilta eri toimialoita aina hoivapuolen julkisista toimijoista yksityiseen teollisuusyritykseen ja tanssikoulusta elintarvikemyymälään.

Jaana Koivisto uskoo, että jos joku ei ole ollut vähään aikaan tekemisissä ammatillisten oppilaitosten kanssa, löytyy käsikirjasta taatusti hänelle uutta tietoa. Ammattioppilaitoksilla kun on tänä päivänä merkittävästi enemmän erilaisia yhteistyömahdollisuuksia työelämän suuntaan kuin aikaisemmin.

Monenlaisia väyliä

Oppaassa ammatillisen oppilaitosyhteistyöstä on kerrottu palvelut edellä niin, että oppaassa käydään läpi erilaiset yhteistyömuodot, kuten kausi- ja kesätyöntekijöiden työllistäminen sesonkiapuna, koulutussopimus (entinen työharjoittelu), erinäiset työelämäprojektit sekä esimerkiksi täsmätyö.

– Tämä on tietoisesi tehty helposti luettavaksi tietopaketiksi, eli sitä ei tarvitse kahlata läpi tai opiskella ulkoa, Koivisto kertoo.

Kokonaan oma kokonaisuutensa ovat oppisopimukset, jotka ovat nekin enenevissä määrin väylä päästä kiinni työelämään. Käsikirjassa myös avataan näitä käsitteitä selkeällä suomen kielellä. Lukija oppii esimerkiksi termin oppiympäristöt, joka voi tarkoittaa esimerkiksi yritysten ja oppilaitosten yhteishankintoja koneiden, vaikkapa sorvien suhteen.

Esimerkit elävöittäjinä

Hyvää oppaassa on sekin, että lähestulkoon jokaiseen esille nostettuun asiaan on tuotu mukaan myös käytännön esimerkki. Osuva esimerkki konkreettisesta työelämäprojektista on esimerkiksi kangasalalaisen Raudanmaan Kyläosuuskunnan parhaillaan työn alla oleva matkailukohde, jota varten on rakennettu esimerkiksi kanikoppeja ja lemmikkipihoja, tehty puutarhasuunnittelua ja niin edelleen. Jaana Koiviston mukaan se on tyypillinen esimerkki projektista, jota tuskin olisi vielä 10 vuotta sitten tehty.

– Ammatillinen koulutus siirtyy yhä useammin työelämään ja entistä monipuolisemmin keinoin, Koivisto vahvistaa.

Käytännön tekeminen korostuu

Moneen otteeseen juttutuokion aikana viljelemällään muutos-sanalla Koivisto viittaa etenkin siihen, että ammatillista opiskelua toteutetaan nykyään huomattavasti enemmän työelämässä kuin aikaisemmin. Samalla opiskelua on siirrytty selvästi aiempaa käytännönläheisempään suuntaan.

– Siis siihen, että konkreettisesti mennään työpaikoilla ja tehdään siellä ihan oikeaa työtä. Hyvä esimerkki tästä on opinnollistaminen, jota käytetään nykyään enemmän. Esimerkiksi kun liiketalouden opiskelija menee tekemään yritykseen käytännön markkinointisuunnitelman, se voidaan lukea osaksi hänen opintojaan, Koivisto kertoo.

Askel käytännönläheisempään suuntaan koskee Koiviston mukaan oikeastaan kaikkia opiskelualoja.

– Tietysti siinä on variaatioita. Jos me ajattelemme vaikka lähihoitajaopiskelijoita, käytännönläheisyys on varsin säänneltyä, mikä asettaa tietysti rajansa. Mutta kyllä myös esimerkiksi lähihoitajaopiskelijat saattavat hyvin käydä jo varsin alkuvaiheessa mittaamassa verenpainetta. Siitä on se hyöty, että se on pois henkilökunnan töistä. Lisäksi opiskelijat oppivat paitsi verenpaineen mittausta myös kanssakäymisestä asiakkaiden kanssa, hän selkeyttää.

Netissä ladattavissa

Kosolti lisätietoa asiasta on kerätty sivustolle, joka löytyy osoitteesta tyoelamanrajapinta.fi. Se on yhdeksän ammatillisen koulutuksen järjestäjän ylläpitämä ajantasainen palvelusivusto.

– Sieltä löytyy lisää esimerkkejä ja sen kautta on mahdollisuus löytää juuri se oikea palvelu, Koivisto huomauttaa ja vinkkaa, että myös käsikirja on ladattavissa netistä.

– Lisäksi sen saa kaikista meidän oppilaitoksistamme, ja jaamme sitä myös erilaisissa tilaisuuksissa. Tarkoitus olisi lähteä kiertämään yrittäjäyhdistysten paikallisyhdistyksiä yhdessä Pirkanmaan Yrittäjien kanssa, Koivisto kertoo syksyn suunnitelmista.

Tukea on tarjolla

Opiskeluja on lähdetty kehittämään käytännönläheisempään suuntaan tietysti siitä syystä, että sen uskotaan hyödyttävän sekä opiskelijoita että työnantajia. Tosin pelkästään kiitosta yritykset eivät ole tästä antaneet. Kritiikkiä on tullut eritoten siitä, että työmaalle joudutaan nyt ottamaan puolivalmiita tekijöitä. Koivisto myöntää, että tästä on tullut kritiikkiä, mutta samalla on lisätty työpaikkaohjauksen tukea.

– Uudessa mallissa saattaa olla työelämälle rasitettakin, mutta joustavuus on ehdottomasti myös etu. Kun aikaisemin opiskelijoita sai avuksi kesäkuukausiksi harjoittelijoiksi, nyt tämä on mahdollista myös muina aikoina, kuten sesongeissa, Koivisto sanoo ja myöntää myös, että kaiken tämän hoitamiseen on myös resursseja enemmän kuin aiemmin.

– Saatavilla on entistä enemmän tukea, ja myös opettajia on otettu enenevissä määrin mukaan työpaikoille, hän vakuuttaa. Jaana Koivisto myöntää, että yhteistyössä tehdyillä muutoksilla on tarkoitus myös vastata työvoimapulaan.

– Kun opiskelijoita sitoutetaan työelämään aikaisemmin, on heidän valmistuttuaan helpompi lähteä töihin, Koivisto perustelee.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 16.8.2022