Julkinen sektori on merkittävä hankkija. Suomen kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtiolla tehdään hankintoja kymmenillä miljardeilla euroilla vuosittain. Näillä varoilla hankitaan kaikkea aina IT-palveluista ja rakentamisesta hoivapalveluihin ja kouluruokaan. Hankintojen tulisi olla läpinäkyviä, tehokkaita ja kilpailua edistäviä, mutta todellisuus on usein toisenlainen. Liian usein julkisia varoja käytetään tehottomasti, kun kilpailutuksia kierretään ja sidosyksikköhankintoja tehdään ilman avointa tarjouskilpailua.

Suomen Yrittäjät on pitkään vaatinut reilumpia hankintakäytäntöjä, ja nyt suunnitteilla olevat hankintalain muutokset ovat askel oikeaan suuntaan. Esimerkiksi vaatimus siitä, että kilpailutus uusitaan, jos tarjouksia tulee vain yksi, lisää kilpailua ja varmistaa, että hankinnat eivät mene automaattisesti ennalta sovituille tahoille. Samoin inhouse-yhtiöiden minimiosakkuusvaatimus estää kunnallisia palveluntuottajia toimimasta epäreilussa asemassa yksityisiin yrityksiin nähden.

Mutta riittävätkö nämä muutokset? Jyväskylän yliopiston tutkimus osoittaa, että julkisomisteisten yhtiöiden tuottavuudessa ja tehokkuudessa on merkittäviä puutteita. Tämä ei ole yllättävää. Kun kilpailua ei ole, palveluiden laatu kärsii, kustannukset nousevat ja innovatiivisuus jää vähäiseksi. Tällainen tilanne on erityisen ongelmallinen kunnissa, joissa jokainen euro tulisi käyttää viisaasti paikallisen elinvoiman ja palveluiden kehittämiseen.

Loviisan Yrittäjät ja muut paikalliset yrittäjäjärjestöt ovat nostaneet esiin huolensa siitä, miten julkiset hankinnat vaikuttavat alueen yritysten toimintaedellytyksiin. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on usein vaikeuksia päästä mukaan tarjouskilpailuihin, koska hankintoja ei pilkota riittävästi osiin tai ne räätälöidään suurille toimijoille sopiviksi. Tämä ei ole vain yrittäjien ongelma, vaan se vaikuttaa koko kunnan talouteen ja työpaikkoihin. Kun paikalliset yritykset saavat mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin, rahavirrat pysyvät kunnassa, työpaikkoja syntyy ja alueen elinvoima kasvaa.

Kuntavaalit 2025 ovat tilaisuus vaikuttaa tähän kehitykseen. Jokaisessa kunnassa päättäjät voivat tehdä valintoja, jotka joko tukevat avointa kilpailua ja yritysmyönteisyyttä tai jatkavat vanhoja, suljettuja käytäntöjä. Äänestäjillä on mahdollisuus valita valtuustoon henkilöitä, jotka ymmärtävät yrittäjyyden merkityksen ja haluavat edistää reiluja hankintakäytäntöjä.

Suomen Yrittäjien kuntavaaliohjelma tarjoaa konkreettisia keinoja tilanteen parantamiseksi. Esimerkiksi markkinavuoropuhelun lisääminen, ostolaskudatan avoimuus ja hankintojen pilkkominen osiin ovat kaikki toimia, jotka voivat merkittävästi parantaa pk-yritysten asemaa julkisissa kilpailutuksissa. Myös kuntien sidosyksikkörakenteiden purkaminen niillä sektoreilla, joilla on tarjolla yksityisiä palveluita, on keskeinen tavoite. Onko kunnalla todella perusteltua tuottaa itse palveluita, jos yksityinen yritys pystyisi tarjoamaan ne paremmin ja edullisemmin?

Kuntapäättäjillä on valtaa, mutta niin on myös äänestäjillä. Mitä paremmin ymmärrämme julkisten hankintojen merkityksen ja vaikutukset, sitä viisaampia päätöksiä voimme tehdä. Nyt on aika vaatia avoimempia ja reilumpia käytäntöjä – ja se tapahtuu äänestämällä yrittäjämyönteisiä ehdokkaita kuntavaaleissa 2025.

Kirjoittaja on Loviisan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja.