Julkisissa hankinnoissa eletään kohtalonhetkiä

Keski-Suomen hyvinvointialue on aloittanut toimintansa. Yli miljardin budjetillaan se on jättimäinen toimija maakunnassamme. Sillä on kerroinvaikutuksia laajasti meidän kaikkien sosiaali- ja terveydenhoitoon, mutta myös talouteen ja työllisyyteen.  

Yli miljardilla eurolla kustannetaan valtava määrä hoito- ja hoivatyötä sekä tukipalveluita, ostetaan raaka-aineita ja valmiita tuotteita sekä käytetään ja kunnostetaan tiloja. Hyvinvointialue tuottaa osan palveluistaan itse, osan se ostaa julkisilta yhtiöiltä ja osan pieniltä tai isoilta yksityisiltä yrityksiltä. Yksityisen markkinan synty ja elinkelpoisuus riippuvat paljon siitä, millä tavoin hankintoja kilpailutetaan ja mitä hankinnoilta halutaan. Mitkä tekijät asetetaan kriittisiksi vaikkapa palveluntuottajan organisaatioon liittyen, kuinka paljon taas painotetaan asiakkaan saamaa hyötyä?  Kilpailutuksissa on myös muistettava hankintalain vaatimukset, eli avoimuus, syrjimättömyys, tasapuolisuus ja suhteellisuus.

Arviolta kolmasosa Suomen hankinnoista tehdään ilman kilpailutusta veronmaksajien omistamilta omilta sidosyksikköyhtiöiltä. Kun kilpailutetaan, niin mukaan saadaan keskimäärin vain kaksi osallistujaa. Tämä kertoo huolestuttavaa tarinaa markkinoiden tilasta Suomessa. Tilanne turhauttaa myös tarjouskilpailujen järjestäjiä. Markkina julkisten hankintojen äärellä Suomessa on vaarantunut. 

Tarvitsemme erilaisia tekijöitä, toimintaa kirittävää kisailua ja yrittämisen paloa tekemisen ajurina. Pk-yritysten mahdollisuudet osallistua hyvinvointialueen julkisiin hankintoihin on turvattava. Turvaaminen tapahtuu lainsäädännöllä, viranomaisvalvonnan riittävillä resursseilla ja hyvinvointialueen päättäjien tahdolla avata markkinoita pk-yrityksille. Markkinoiden avaaminen tarkoittaa käytännössä markkinavuoropuheluita, hankintojen jakamista pienempiin osiin, reilua hinnoittelua sekä sellaisia kriteerejä palveluntuottajille, jotka eivät perustu isoon kokoon.

Hyvinvointialueen omia sidosyksikköyhtiöitä tulisi välttää ja jokaisesta uudesta tehdä yritysvaikutusten arviointi. Yhtiöitä kuitenkin on jo syntynyt. Omistajaohjauksella niitä voidaan ohjata ostamaan tuotteita ja palveluja mahdollisimman paljon alihankkijoilta ja läheltä. Palvelusetelit ovat mainio väline mahdollistaa pienten yritysten osallistumista ja samalla pitää kustannuksia kurissa. Näin saadaan parempia palveluja ja kustannussäästöjä.

Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 23.1.2023.